Enimmäisluottosuhteen rajojen vaikutukset kotitalouksien velkaantumiseen ja asumisen valintoihin

Viimeisen kymmenen vuoden aikana monissa maissa on otettu käyttöön asuntomarkkinoihin kohdistettuja makrovakauspoliittisia toimenpiteitä, joilla säännellään suoraan kotitalouksien lainanottoa. Näiden toimenpiteiden vaikutuksia kotitalouksien lainanottoon ja asumisen valintoihin sekä niiden esiintymistä erilaisissa sosioekonomisissa ryhmissä ei vielä tunneta hyvin. Finanssivalvonta otti käyttöön enimmäisluottosuhteen rajan asuntovelalle vuonna 2016.

Analysoimme tämän uuden toimenpiteen vaikutusta kotitalouksien vipuvoimaan ja asumisen valintoihin käyttämällä koko väestön kattavia mikrotietoja ja tietoja asuntokaupoista. Kuvailemme asunnonostajien luototusasteen jakautumista ennen uudistusta ja sen jälkeen ja arvioimme ylimääräistä massaa bunching-menetelmällä enimmäisluottosuhteen rajoilla. Analysoimme muutoksia sosioekonomisissa ominaisuuksissa ja asumisen ominaisuuksissa rajojen läheisyydessä, jotta voimme tunnistaa ne sosioekonomiset ryhmät, joille rajat olivat useammin sitovia, ja tutkia asumisen valintojen vaikutuksia.

Tutkimusta rahoittaa: OP Ryhmän Tutkimussäätiö

Yhteistyökumppani: Suomen Pankki

Vastuututkija: Teemu Lyytikäinen, [email protected], +358 295 519 431