Eliittilukiossa opiskelulla vähän vaikutusta yliopisto-opintojen aloittamiseen tai alavalintaan
Eliittilukioon pääsy ei johda todennäköisempään opiskelupaikkaan yliopistossa, selviää VATT:n, Aalto-yliopiston ja PT:n tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan eliittilukio ei myöskään suuntaa opiskelijoita todennäköisemmin korkeapalkka-alan opintoihin kuten oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen tai kauppatieteelliseen.
Suomen korkeimpien sisäänpääsyrajojen lukioiden opiskelijoista suuri osa päätyy yliopistoon tai muuhun korkeakouluun. Lääketieteelliseen nämä opiskelijat päätyvät noin kaksi kertaa ja oikeustieteelliseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut yliopisto-opintonsa aloittavat.
Vaikutus johtuu kuitenkin valikoitumisesta, ei eliittilukion opiskelijoilleen tuottamasta arvonlisästä, selviää tänään Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistuista tuloksista. Valikoitumisella tarkoitetaan sitä, että parhaat opiskelijat valikoituvat korkean sisäänpääsyrajan lukioihin. Kun tämä ns. valikoitumisharha otetaan huomioon, erot lukioiden välillä ovat vähäiset.
Tutkimuksessa tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita. Mika Kortelainen, Lassi Tervonen ja Ohto Kanninen tarkastelivat näissä lukioissa opiskelun pidemmän aikavälin vaikutuksia tutkimalla sitä, vaikuttaako eliittilukioon pääsy yliopisto-opintojen aloittamiseen tai opintoalan valintaan. Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot työhön -hanketta.
Korkean sisäänpääsyrajan lukioon pääseminen ei tutkimuksen mukaan lisää todennäköisyyttä aloittaa yliopisto-opinnot. Ainoana poikkeuksena tästä on Etelä-Tapiolan lukio.
Tutkimuksessa ei myöskään havaittu eliittilukioon pääsyllä olevan vaikutusta alan valintaan. Toisin sanoen, eliittilukiossa opiskelu ei sinänsä kasvata henkilön todennäköisyyttä päätyä ns. eliittialalle kuten kauppatieteen, lääketieteen, oikeustieteen tai teknillistieteellisen alan opintoihin.
"Tämä oli meille yllättävää. Toisaalta eriarvoisuuden näkökulmasta on huojentavaa, että eliittilukiot eivät vaikuttaisi vahvistavan jo peruskoulussa syntyneitä osaamiseroja tai perhetaustan merkitystä", VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen arvioi.
Eliittilukiossa opiskelu ei sinänsä kasvata henkilön todennäköisyyttä päätyä eliittialalle kuten kauppatieteen, lääketieteen, oikeustieteen tai teknillistieteellisen alan opintoihin.
Tutkimuksessa vertaillaan kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia. Eliittilukioon päässeet kuitenkin suorittavat lukio-opintonsa vertaisryhmässä, joka on esimerkiksi lähtötason, perhetaustan ja sukupuolijakauman myötä selvästi erilainen kuin niillä, jotka eivät päässeet sisään.
”Tutkimuksemme perusteella vertaisryhmän vaikutukset jo aiemmin koulussa hyvin menestyviin oppilaisiin ovat vähäisempiä kuin usein ajatellaan. On myös mielenkiintoista, että vertaisryhmällä ei vaikuta olevan vaikutusta odotettuihin tuloihin tai korkeapalkkaisemman opintoalan valintaan”, sanoo Lassi Tervonen.
Tutkimuksessa tarkasteltiin sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita viidessä lukiossa, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet 2000–2008 keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimmat.
Tutkimuksen aineistona on käytetty yhteisvalintarekisteriä, ylioppilastutkintoaineistoa sekä lukioista kerättyjä tietoa keskiarvorajoista. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty opiskelijarekisteriä sekä yhdistettyä työntekijä-työnantaja -aineistoa (FLEED) opiskelijoiden taustatietojen havainnoimiseksi.
Lisätiedot: johtava tutkija, tutkimusohjaaja Mika Kortelainen, VATT, 0295 519 421
Artikkeli:
Eliittilukioiden vaikutukset yliopisto-opintojen aloittamiseen ja koulutusalan valintaan. Lassi Tervonen & Mika Kortelainen & Ohto Kanninen. Yhteiskuntapolitiikka 4/2018.
Mika Kortelainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
korkeakoulutus
koulutuksen laatu
koulutus
koulutusvalinnat
lukiot
