Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Eliittilukiossa opiskelulla vähän vaikutusta yliopisto-opintojen aloittamiseen tai alavalintaan

21.9.2018 Tiedote

Eliittilukioon pääsy ei johda todennäköisempään opiskelupaikkaan yliopistossa, selviää VATT:n, Aalto-yliopiston ja PT:n tutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan eliittilukio ei myöskään suuntaa opiskelijoita todennäköisemmin korkeapalkka-alan opintoihin kuten oikeustieteelliseen, lääketieteelliseen tai kauppatieteelliseen.

Turkulaisia opiskelijoita. Kuva: Roman Vukolov / Shutterstock.com.

Suomen korkeimpien sisäänpääsyrajojen lukioiden opiskelijoista suuri osa päätyy yliopistoon tai muuhun korkeakouluun. Lääketieteelliseen nämä opiskelijat päätyvät noin kaksi kertaa ja oikeustieteelliseen kolme kertaa todennäköisemmin kuin muut yliopisto-opintonsa aloittavat.

Vaikutus johtuu kuitenkin valikoitumisesta, ei eliittilukion opiskelijoilleen tuottamasta arvonlisästä, selviää tänään Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistuista tuloksista. Valikoitumisella tarkoitetaan sitä, että parhaat opiskelijat valikoituvat korkean sisäänpääsyrajan lukioihin. Kun tämä ns. valikoitumisharha otetaan huomioon, erot lukioiden välillä ovat vähäiset.

Tutkimuksessa tarkasteltiin Ressun, Helsingin normaalilyseon, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun, Mäkelänrinteen ja Etelä-Tapiolan lukioita. Mika Kortelainen, Lassi Tervonen ja Ohto Kanninen tarkastelivat näissä lukioissa opiskelun pidemmän aikavälin vaikutuksia tutkimalla sitä, vaikuttaako eliittilukioon pääsy yliopisto-opintojen aloittamiseen tai opintoalan valintaan. Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Taidot työhön -hanketta.

Korkean sisäänpääsyrajan lukioon pääseminen ei tutkimuksen mukaan lisää todennäköisyyttä aloittaa yliopisto-opinnot. Ainoana poikkeuksena tästä on Etelä-Tapiolan lukio.  

Tutkimuksessa ei myöskään havaittu eliittilukioon pääsyllä olevan vaikutusta alan valintaan. Toisin sanoen, eliittilukiossa opiskelu ei sinänsä kasvata henkilön todennäköisyyttä päätyä ns. eliittialalle kuten kauppatieteen, lääketieteen, oikeustieteen tai teknillistieteellisen alan opintoihin.

"Tämä oli meille yllättävää. Toisaalta eriarvoisuuden näkökulmasta on huojentavaa, että eliittilukiot eivät vaikuttaisi vahvistavan jo peruskoulussa syntyneitä osaamiseroja tai perhetaustan merkitystä", VATT:n johtava tutkija Mika Kortelainen arvioi.            

Eliittilukiossa opiskelu ei sinänsä kasvata henkilön todennäköisyyttä päätyä eliittialalle kuten kauppatieteen, lääketieteen, oikeustieteen tai teknillistieteellisen alan opintoihin.      

Tutkimuksessa vertaillaan kahta ryhmää: sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia. Eliittilukioon päässeet kuitenkin suorittavat lukio-opintonsa vertaisryhmässä, joka on esimerkiksi lähtötason, perhetaustan ja sukupuolijakauman myötä selvästi erilainen kuin niillä, jotka eivät päässeet sisään.

”Tutkimuksemme perusteella vertaisryhmän vaikutukset jo aiemmin koulussa hyvin menestyviin oppilaisiin ovat vähäisempiä kuin usein ajatellaan. On myös mielenkiintoista, että vertaisryhmällä ei vaikuta olevan vaikutusta odotettuihin tuloihin tai korkeapalkkaisemman opintoalan valintaan”, sanoo Lassi Tervonen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin sisäänpääsyrajan läheisyydessä olevia hakijoita viidessä lukiossa, joiden yleislinjojen keskiarvorajat ovat olleet 2000–2008 keskimäärin pääkaupunkiseudun korkeimmat.

Tutkimuksen aineistona on käytetty yhteisvalintarekisteriä, ylioppilastutkintoaineistoa sekä lukioista kerättyjä tietoa keskiarvorajoista. Tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty opiskelijarekisteriä sekä yhdistettyä työntekijä-työnantaja -aineistoa (FLEED) opiskelijoiden taustatietojen havainnoimiseksi.

Lisätiedot: johtava tutkija, tutkimusohjaaja Mika Kortelainen, VATT, 0295 519 421

Artikkeli:

Eliittilukioiden vaikutukset yliopisto-opintojen aloittamiseen ja koulutusalan valintaan. Lassi Tervonen & Mika Kortelainen & Ohto Kanninen. Yhteiskuntapolitiikka 4/2018. 

Mika Kortelainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote korkeakoulutus koulutuksen laatu koulutus koulutusvalinnat lukiot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla