VATT-päivä 2020
Verkkoseminaari: Koulutus ja nuorten syrjäytyminen
1. lokakuuta 2020
VATT-päivän teemana tänä vuonna on koulutus ja nuorten syrjäytyminen. Pureudumme seminaarissa yhteen koulutuksen nivelkohdista, siirtymään perusasteelta toiselle asteelle. Koronavirustilanteesta johtuen seminaari järjestetään tänä vuonna poikkeuksellisesti verkossa.
Korona-ajalla voi olla kauaskantoiset vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Erityistä huolta herättävät nuoret, joilla oli jo ennen koronaa vaikeuksia päästä kiinni koulutukseen ja työelämään. VATT-päivän seminaarissa esitellään tuoretta suomalaista taloustieteellistä tutkimusta muun muassa oppivelvollisuuden laajuudesta, koulupudokkaista sekä koulutuksen työmarkkinavaikutuksista.
Ohjelma
klo 13.00
Ylijohtajan tervehdys, ylijohtaja Anni Huhtala (VATT)
Ministerin videotervehdys, opetusministeri Li Andersson
klo 13.10
Toisen asteen siirtymävaihe ja oppivelvollisuuden pidentäminen
Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen (VATT)
klo 13.40
Vähentäisikö oppivelvollisuuden laajentaminen rikollisuutta? (Lost Boys -hanke)
Professori Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT)
klo 14.10
Ammatilliseen vai lukioon? Koulutusvalinta vaikuttaa työuralla menestymiseen
Tutkija Hanna Virtanen (ETLA)
klo 14.40
Kommenttivuoreenvuoro, Johtaja Laura Rissanen (Sivistystyönantajat)
Kommenttivuoreenvuoro, Professori Patrik Scheinin (Helsingin yliopisto)
Keskustelua
Esitykset
Toisen asteen siirtymävaihe ja oppivelvollisuuden pidentäminen
Suomessa käydään tällä hetkellä vilkasta keskustelua oppivelvollisuuden pidentämisestä. Tutkimusjohtaja Tuomas Pekkarisen (VATT) luo esitelmässään yleiskatsauksen oppivelvollisuuden kestoon Suomen verrokkimaissa sekä oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia käsittelevään kirjallisuuteen. Lisäksi esitelmässä käsitellään muutoksia vaille toisen asteen tutkintoa jääneiden nuorten työmarkkinasemassa pitkällä aikavälillä.
Vähentäisikö oppivelvollisuuden laajentaminen rikollisuutta?
Professori Roope Uusitalon (Helsingin yliopisto ja VATT) puheenvuoro käsittelee toiselle asteelle siirtymistä ja nuorisorikollisuutta. Hän esittelee Kristiina Huttusen, Tuomas Pekkarisen ja Hanna Virtasen kanssa yhteistyössä tekemäänsä Lost Boys -tutkimushanketta. Suomalaiseen aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että ilman toisen asteen koulutuspaikkaa jäämisellä voi olla nuorelle kauaskantoisia vaikutuksia. Tutkimuksessa koulutuksen vaikutusta rikollisuuteen tarkastellaan vertaamalla toisen asteen koulutukseen päässeiden ja koulutuksen ulkopuolelle jääneiden kehityskulkua kymmenen vuoden ajan.1,2 Tutkimuksen perusteella vaikutus on merkittävä etenkin lyhyellä aikavälillä. Sisäänpääsyrajan juuri ja juuri ylittävistä pojista 8 % syyllistyy johonkin rikokseen viiden vuoden aikana, kun taas rajan alle jäävistä rikoksiin syyllistyy joka viides, 20 %. Tulokset puoltavat oppivelvollisuuden pidentämistä.
Ammatilliseen vai lukioon? Koulutusvalinta vaikuttaa työuralla menestymiseen
Työn murros lisää kouluttautumisen tarvetta ja työmarkkinoilla menestyminen edellyttää jatkossa vähintään toisen asteen tutkintoa. Tutkija Hanna Virtanen (ETLA) esittelee tuoretta tutkimusta lukio-opiskelun ja ammatillisen koulutuksen työmarkkinavaikutuksista. Ammatillisella koulutuksella on Suomessa kansainvälisesti verrattuna iso rooli toisen asteen koulutuksessa ja sen kyvyllä tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista on suuri merkitys. Mikko Sillimanin ja Hanna Virtasen (2019) tutkimuksessa tarkastellaan ammatillisen koulutusvalinnan vaikutusta myöhempiin ansiotuloihin ja työllisyyteen nuorten väliset erot huomioiden.3 Tulokset osoittavat, että ammatilliseen koulutukseen sijoittuminen lisää vuosiansioita vielä yli 30-vuotiaanakin, verrattuna tilanteeseen, että nuori olisikin jatkanut lukioon. Tutkijat suosittelevatkin, että koulutusmuodon tarjonnasta ja laadusta pidetään tehokkaasti huolta, jotta se pysyisi houkuttelevana vaihtoehtona nuorille.4
Puhujat
Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarinen
Tuomas Pekkarinen on VATT:n tutkimusprofessori sekä tutkimusohjaaja työmarkkinoiden ja koulutuksen tutkimusalueella. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet koulutuspoliittisten uudistusten ja koulutusvalintojen vaikutuksia. Pekkarinen on Aalto-yliopiston dosentti ja IZA-tutkimusverkoston research fellow. Hän kuuluu Scandinavian Journal of Economics -aikakauskirjan toimituskuntaan. Aikaisemmin hän on työskennellyt akatemiatutkijana Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa, tutkijana IFAU-tutkimuslaitoksessa Uppsalassa sekä post-doc -tutkijana Nuffield College'ssa, Oxfordissa. Hän on myös toiminut vierailevana tutkijana Bostonin yliopistossa ja London School of Economics'in Centre for Economic Performance -tutkimuslaitoksessa. Pekkarinen väitteli taloustieteestä European University Institute -yliopistossa Firenzessä, Italiassa vuonna 2003.
Kotisivu
Professori Roope Uusitalo
Roope Uusitalo on Helsingin yliopiston ja VATT:n julkistalouden professori. Uusitalon keskeisiä tutkimusaiheita ovat koulutus, julkistalous ja työmarkkinat. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet irtisanomissuojaa, sosiaalisten taitojen kysyntää ja tarjontaa työmarkkinoilla sekä koulutuspolitiikan vaikutuksia. Uusitalo väitteli taloustieteen tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1999. Ennen nykyistä virkaansa, hän toimi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa taloustieteen professorina. Uusitalo oli Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtaja vuosina 2014-2019. Hän on saksalaisen työn taloustieteen tutkimusverkoston IZA:n research fellow.
Kotisivu
Tutkija Hanna Virtanen
Hanna Virtanen toimii tutkijana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (ETLA). Virtasen keskeisiä tutkimusalueita ovat koulutus, ammatillinen koulutus ja työmarkkinat. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa ovat käsitelleet koulutusvalintojen työmarkkinavaikutuksia ja nuorten syrjäytymistä. Virtanen osallistui oppivelvollisuuden laajentamista käsittelevän taustaraportin laatimiseen Talouspolitiikan arviointineuvostolle. Virtanen väitteli taloustieteestä Aalto yliopiston kauppakorkeakoulusta vuonna 2016. Hän tutki väitöskirjassaan toisen asteen tutkinnon suorittamiseen vaikuttavia tekijöitä.
Kotisivu
Lähteet
1) Kristiina Huttunen, Tuomas Pekkarinen, Roope Uusitalo ja Hanna Virtanen (2018) Lost Boys: Access to Secondary Education and Crime. VATT Working Papers 114.
2) Kristiina Huttunen, Tuomas Pekkarinen, Roope Uusitalo ja Hanna Virtanen (2019) Oma linja -infopaketti 3: Pelkän peruskoulun varaan jääminen lisää rikollisuutta
3) Mikko Silliman ja Hanna Virtanen (2019) Labor Market Returns to Vocational Secondary Education. ETLA Working Paper 65
4) Hanna Virtanen (2019) Ammatilliseen vai lukioon? Koulutusvalinta vaikuttaa työuralla menestymiseen. ETLA Muistio 81.
(Tiedot päivittyvät)