VATT-päivä 2018

Investoinnit lapsen varhaisvuosiin: tuloksia maailmalta ja meiltä

25. lokakuuta 2018 Helsingissä

kuvitus

Ohjelma

klo 13.00-14.35
Opening words
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT

Long-term impacts of early childhood investments: Lessons from Preschool and Welfare Programs (pdf)
Professori Diane W. Schanzenbach, Northwesternin yliopisto

Child care and children’s development: Evidence from Norway (pdf)
Apulaisprofessori Tarjei Havnes, Oslon yliopisto 

klo 14.35-15.00
kahvitauko

klo 15.00-16.15
Miten lapsen näkökulma huomioidaan politiikan uudistuksissa? 
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko 

Kotihoidon tuki: Lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset lapsiin 
Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen (PT) ja tutkimusprofessori Kristiina Huttunen (VATT) 

Kommentti 
Johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch, Väestöliitto 

Keskustelua 

klo 16.15
Cocktail-tilaisuus

Puhujat ja esitykset

Professori Diane Whitmore Schanzenbach.

Professori Diane Whitmore Schanzenbach

Diane Whitmore Schanzenbach työskentelee professorina koulutuksen ja sosiaalipolitiikan laitoksella Northwesternin yliopistossa. Hän väitteli taloustieteen tohtoriksi Princetonin yliopistosta vuonna 2002. Diane on työn taloustieteilijä, joka on erikoistunut tutkimaan politiikkatoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan köyhyydessä elävien lasten asemaa, kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja toimeentulotukea koskevia politiikkaohjelmia.

Diane kertoo VATT-päivän esityksessään tutkimuksistaan varhaislapsuudessa tehtyjen investointien pitkän aikavälin vaikutuksista. Hän tarkastelee erityisesti panostuksia varhaiskasvatukseen ja sosiaalihuoltoon sekä näiden investointien vaikutuksia aikuisiän terveydentilaan, koulutusasteeseen ja taloudelliseen tilanteeseen. Lapset, joiden perheet pääsivät mukaan ruokakuponki-ohjelmaan, valmistuivat todennäköisemmin lukiosta, ansaitsivat aikuisina enemmän, olivat aikuisiällä terveempiä ja vähemmän riippuvaisia sosiaalisista palveluista (Hoynes, Schanzenbach ja Almond 2016). Päiväkodin ryhmäkokojen pienentäminen puolestaan lisäsi yliopistoon menemisen todennäköisyyttä etenkin niissä väestöryhmissä, joissa yliopistokoulutus on harvinaisempaa (Dynarski, Hyman ja Schanzenbach 2013). Koulutuspoliittisia päätöksiä tehdään usein lyhyen aikavälin tulosten, kuten koearvosanojen, perusteella. Vaarana on tällöin, että lakkautetaan sellaisia ohjelmia, joilla voisi olla myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia.

Katso Dianen VATT-päivän esitys

Apulaisprofessori Tarjei Havnes.

Apulaisprofessori Tarjei Havnes

Tarjei Havnes työskentelee taloustieteen apulaisprofessorina Oslon yliopistolla ja johtaa talouspolitiikan ja julkistalouden tutkimukseen erikoistunutta Oslo Fiscal Studies - Centre for Public Economics –tutkimuslaitosta. Hän kuuluu myös työn taloustieteilijöiden IZA-tutkimusverkostoon. Tarjei väitteli taloustieteen tohtoriksi Oslon yliopistosta vuonna 2009. Hänen erikoisalaansa on julkistalouden, epätasa-arvon, työn ja perheen taloustieteellinen tutkimus sekä ekonometristen menetelmien kehittäminen.

Tarjei käsittelee VATT-päivän esityksessään varhaiskasvatuksen vaikutuksia lasten kehitykseen. Tuoreessa tutkimuksessaan hän tarkastelee varhaiskasvatuksen aloitusiän vaikutusta lasten oppimistuloksiin ja havaitsi, että lapset, jotka aloittivat päiväkodissa nuorempina, pärjäsivät sekä kieli- että laskutaidonkokeissa paremmin (Drange ja Havnes 2018). Norjalaisen aineiston perusteella varhaiskasvatuksella näyttäisi myös olevan myönteisiä pitkän aikavälin vaikutuksia koulutukseen ja työllistymiseen (Havnes and Mogstad 2011, 2015).

Katso Tarjein VATT-päivän esitys

Tutkimusprofessori Kristiina Huttunen.

Tutkimusprofessori Kristiina Huttunen

Kristiina Huttunen työskentelee tutkimusprofessorina Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Ennen siirtymistään VATT:lle hän työskenteli Akatemian tutkimusprofessorina Aalto yliopistossa, tutkijana Palkansaajien tutkimuslaitoksella (PT) sekä tutkijana Uppsalan yliopistossa. Kristiina kuuluu myös työn taloustieteilijöiden IZA-verkostoon. Hän väitteli valtiontieteen tohtoriksi Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta vuonna 2005. Kristiina on työn taloustieteilijä, joka on erikoistunut koulutuksen, perheen ja rikollisuuden taloustieteelliseen tutkimukseen.

Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen.

Tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen

Tuomas Kosonen on Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) tutkimusjohtaja. Ennen siirtymistään PT:lle Tuomas työskenteli vanhempana tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Hän väitteli valtiotieteen tohtoriksi Helsingin yliopiston taloustieteellisestä tiedekunnasta vuonna 2011. Hänen erikoisalaa ovat työn taloustiede, julkistalous sekä perheen taloustiede.

VATT-päivässä Tuomas Kosonen ja Kristiina Huttunen esittelevät kotihoidontukea koskevaa tutkimustaan. Tutkimuksessa tarkastellaan kotihoidon tuen suuruuden vaikutusta lasten oppimistuloksiin ja äitien urakehitykseen Suomessa. Tutkimuksesta selviää, että mitä suurempi kotihoidon tuki on, sitä huonompia tulokset varhaislapsuuden kehitystesteissä ovat. Pitkällä aikavälillä erot tasoittuvat.

Lähteet

Hoynes, H., Schanzenbach, D.W. ja Almond, D. (2016) Long-Run Impacts of Childhood Access to the Safety Net, American Economic Review, 106(4), 903-934.

Dynarski, S., Hyman, J. ja Schanzenbach, D.W. (2013) Experimental Evidence on the Effect of Childhood Investments on Postsecondary Attainment and Degree Completion, Journal of Policy Management and Research, 32(4), 692-717.

Drange, N. ja Havnes, T. (2018) Early child care and cognitive development: Evidence from an assignment lottery, Forthcoming in the Journal of Labor Economics.

Havnes, T. ja Mogstad, M. (2011) No child left behind: Subsidized child care and children's long-run outcomes, American Economic Journal: Economic Policy, 3(2), 97-129.

Havnes, T. ja Mogstad, M. (2015) Is universal child care leveling the playing field?, Journal of Public Economics, 127, 100-114.