Yritystuet poliitikkojen käsissä
20.11.2017 Blogi Anni Huhtala
Yritystukien vaikuttavuutta pitää arvioida analysoimalla riittävän suurta yritysaineistoa, Anni Huhtala kirjoittaa. Näin saadaan esiin, mikä on tuen vaikutus ja mikä muun. Anekdoottievidenssi ei riitä.
Yritystuista riittää puhetta. Tuet kiinnostavat paitsi tukia saavia yrityksiä, myös niitä, jotka eivät tukia saa – tai eivät halua – ja jotka kärsivät tukien aiheuttamasta kilpailuhaitasta. Taloustutkijat yrittävät tuoda tutkimustietonsa keskusteluun, jotta tuet koituisivat yhteiseksi hyväksi. Poliitikot päättävät.
Poliitikot ovat paljon vartijoita. Suomessakin yritystukien määräksi on arvioitu noin neljä miljardia euroa vuodessa. Harvoin näin suuresta rahasta pääsee eduskunta päättämään.
Neljän miljardin potista yli puolet on niin sanottuja verotukia. Verotuki on tuki muun muassa siksi, että toisella, kilpailevalla toimialalla toimiva yritys joutuu maksamaan veron täysimääräisesti. Esimerkiksi sähköveron palautus energiaintensiivisille yrityksille rahoitetaan muiden, sähköveroa täysimääräisesti maksavien kotitalouksien ja yritysten kukkarosta. Mitä enemmän annetaan alennuksia yksille yrityksille, sitä enemmän valtion budjettia pitää paikata muita verottamalla.
Yritystukien leikkaamisen yhteydessä kuunnellaan yrityksiä, jotka tukia saavat. Tämä on perusteltua, koska usein tukia myönnetään niin sanotuista kilpailukykysyistä. Kilpailullisilla kansainvälisillä markkinoilla pärjääminen onkin vaikeaa. Sähkö on liian kallista, työvoimakustannukset korkeat, muut maat ovat muuten vaan toimintaympäristönä parempia ja tarjoavat parempia tukia. Suomi on jopa saari.
Ekonomistin korviin kuulostaa oudolta, jos valtion on tuettava kustannuskilpailukykyä. Eikö toimiva kilpailu nimenomaan takaa sen, että parhaat yritykset pärjäävät ja muut kuolevat pois? Elinkelpoisuus testataan nimenomaan kilpailussa markkinataloudessa.
Poliitikkoa hirvittää, kun tuen leikkaamisen seurauksena on yrityksen mukaan häviämässä satoja, ellei tuhansia työpaikkoja. Tulisiko poliitikon silloin uskoa tutkijaa?
Poliitikkoa hirvittää, kun tuen leikkaamisen seurauksena on tuensaajayrityksen mukaan häviämässä satoja, ellei tuhansia työpaikkoja. Tulisiko poliitikon silloin uskoa tutkijaa, joka vannoo talouden uudistamisen nimeen, vai yritystä, joka on aina työllistänyt monia Suomessa? Uuden yrityksen, joka pääsisi markkinoille työllistämään tukien poistuessa, puolesta ei puhu kukaan.
Tutkijaa ei ehkä kuulla, koska hänen pelätään asuvan norsunluutornissa.
Yritykset kamppailevat päivittäin kilpailukykynsä kanssa. Miksei tuotannonsuunnittelusta saa koskaan parempia toimitusaikoja? Miksi yrityskauppa sotki toiminnot kuukausiksi? Nämäkin seikat ovat kiinnostavia, mutta ne ovat tutkijalle anekdoottievidenssiä. Tutkija ei voi keskittyä yhden yksittäisen yrityksen kulloisiinkin ongelmiin.
Yritystukien vaikuttavuutta pitää arvioida analysoimalla riittävän suurta yritysaineistoa, jotta voidaan luotettavasti saada esiin, mikä on tuen vaikutus ja mikä muun. Näin myös poliitikot voivat turvata tutkimukseen tuista päättäessään. Samalla he voivat puolestaan päättää tukia myöntäessään, että tukien vaikuttavuus arvioidaan asiallisesti.
Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 20.11.2017.
Anni Huhtala
Blogi
Tiedote
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energiaverotus
kilpailukyky
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
työllisyys
verotuet
yritysten kilpailukyky
yritystuet
