Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yritystuet poliitikkojen käsissä

20.11.2017 Blogi Anni Huhtala

Yritystukien vaikuttavuutta pitää arvioida analysoimalla riittävän suurta yritysaineistoa, Anni Huhtala kirjoittaa. Näin saadaan esiin, mikä on tuen vaikutus ja mikä muun. Anekdoottievidenssi ei riitä.

Yritystuista riittää puhetta. Tuet kiinnostavat paitsi tukia saavia yrityksiä, myös niitä, jotka eivät tukia saa – tai ­eivät halua – ja jotka kärsivät tukien ­ai­heuttamasta kilpailuhaitasta. Taloustutkijat yrittävät tuoda tutkimustietonsa keskusteluun, jotta tuet koituisivat yhteiseksi hyväksi. ­Poliitikot päättävät.

Poliitikot ovat paljon vartijoita. Suomessakin yritystukien määräksi on arvioitu noin neljä miljardia euroa vuodessa. Harvoin näin suuresta rahasta pääsee eduskunta päättämään.

Neljän miljardin potista yli puolet on niin sanottuja verotukia. Verotuki on tuki muun muassa siksi, että toisella, kilpailevalla toimialalla toimiva yritys joutuu maksamaan veron täysimääräisesti. Esimerkiksi sähköveron palautus energiaintensiivisille yrityksille rahoitetaan muiden, sähköveroa täysimääräisesti maksavien kotitalouksien ja yritysten kukkarosta. Mitä enemmän annetaan alennuksia yksille yrityksille, sitä enemmän valtion budjettia pitää paikata muita verottamalla.

Yritystukien leikkaamisen yhteydessä kuunnellaan yrityksiä, jotka tukia saavat. Tämä on perusteltua, koska usein tukia myönnetään niin sanotuista kilpailukykysyistä. Kilpailullisilla kansainvälisillä markkinoilla pärjääminen onkin vaikeaa. Sähkö on liian kallista, työvoimakustannukset korkeat, muut maat ovat muuten vaan toimintaympäristönä parempia ja tarjoavat parempia tukia. Suomi on jopa saari.

Ekonomistin korviin kuulostaa oudolta, jos valtion on tuettava kustannuskilpailukykyä. Eikö toimiva kilpailu nimenomaan takaa sen, että parhaat yritykset pärjäävät ja muut kuolevat pois? Elinkelpoisuus testataan nimenomaan kilpailussa markkinataloudessa.

Poliitikkoa hirvittää, kun tuen leikkaamisen seurauksena on yrityksen mukaan häviämässä satoja, ellei tuhansia työpaikkoja. Tulisiko poliitikon silloin uskoa tutkijaa?

Poliitikkoa hirvittää, kun tuen leikkaamisen seurauksena on tuensaajayrityksen mukaan häviämässä satoja, ellei tuhansia työpaikkoja. Tulisiko poliitikon silloin uskoa tutkijaa, joka vannoo talouden uudistamisen nimeen, vai yritystä, joka on aina työllistänyt monia Suomessa? Uuden yrityksen, joka pääsisi markkinoille työllistämään tukien poistuessa, puolesta ei puhu kukaan.

Tutkijaa ei ehkä kuulla, koska hänen pelätään asuvan norsunluutornissa.

Yritykset kamppailevat päivittäin kilpailukykynsä kanssa. Miksei tuotannonsuunnittelusta saa koskaan parempia toimitusaikoja? Miksi yrityskauppa sotki toiminnot kuukausiksi? Nämäkin seikat ovat kiinnostavia, mutta ne ovat tutkijalle anekdoottievidenssiä. Tutkija ei voi keskittyä yhden yksittäisen yrityksen kulloisiinkin ongelmiin.

Yritystukien vaikuttavuutta pitää arvioida analysoimalla riittävän suurta yritysaineistoa, jotta voidaan luotettavasti saada esiin, mikä on tuen vaikutus ja mikä muun. Näin myös poliitikot voivat turvata tutkimukseen tuista päättäessään. Samalla he voivat puolestaan päättää tukia myöntäessään, että tukien vaikuttavuus arvioidaan asiallisesti.

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 20.11.2017.

Anni Huhtala
Blogi Tiedote Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energiaverotus kilpailukyky politiikkatoimien vaikutusten arviointi työllisyys verotuet yritysten kilpailukyky yritystuet
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla