Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yritysten voitonsiirrosta iso lovi verottajan kukkaroon

3.6.2020 Tiedote

Yritysten voitonsiirto aiheuttanee Suomen verottajan kukkaroon satojen miljoonien loven. Maailmanlaajuisesti voitonsiirron seurauksena syntyneet yhteisöverojen menetykset lasketaan sadoissa miljardeissa euroissa. Tuore muistio arvioi yritysten voitonsiirron aiheuttamia verotuottomenetyksiä taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella.

Monikansalliset yritykset voivat pyrkiä pienentämään verotaakkaansa hinnoittelemalla konsernin sisäisiä kauppoja markkinahinnoista poikkeavasti, hyödyntämällä sisäisiä lainoja sekä valitsemalla aineettomien omaisuuksien sijaintipaikan konsernin verotaakkaa pienentävällä tavalla.

– Voitonsiirtojen aiheuttamien verotuottomenetyksien arviointi on hankalaa, sillä sitä varten pitäisi pystyä erottelemaan yrityksen voitoista se osa, joka muodostuu voitonsiirron vuoksi siitä, joka muodostuu ilman sitä. Koska näitä osuuksia ei voi tietää, ne täytyy arvioida, mikä jättää laskelmiin aina epävarmuutta, sanoo erikoistutkija Olli Ropponen.

Ropponen ja apulaistutkija Mikko Lumme kävivät läpi taloustieteellisestä kirjallisuudesta löytyviä arvioita voitonsiirron aiheuttamista yhteisöverotuoton menetyksistä. Arviot poikkeavat jonkin verran toisistaan, mutta suuruusluokaltaan voitonsiirron aiheuttamat yhteisöveromenetykset näyttäisivät maailmanlaajuisesti olevan satoja miljardeja euroja. Yhdysvalloissa verotuottomenetys lienee noin sadan miljardin verran ja Euroopassa puhutaan kymmenistä miljardeista. Suomen osalta arviot viittaavat siihen, että verotuottomenetys olisi joitain satoja miljoonia euroja, joten Suomen arvioidut verotuottojen menetykset samoin kuin yhteisöveroaste ovat Euroopan keskimääräistä tasoa.

Yritysten voitonsiirrolla arvioidaan tyypillisesti olevan enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia, minkä vuoksi sitä on pyritty torjumaan. Se ensinnäkin kannustaa maita veroasteilla ja erityisillä verosäännöksillä käytävään verokilpailuun, joka toisaalta pienentää yritysten verotaakkaa mutta samalla rapauttaa maailmanlaajuista yhteisöverotuottoa. Voitonsiirto myös jakaa veropohjia uudelleen maiden välillä ja vääristää yritysten välistä kilpailua asettamalla monikansalliset yritykset verotuksellisesti edullisempaan asemaan kansallisesti toimiviin yrityksiin verrattuna. Lisäksi se voi vaikuttaa veronmaksajien moraaliin.

Sekä OECD että EU ovat pyrkineet erilaisin keinoin rajoittamaan yritysten voitonsiirtoa muun muassa verotuottomenetysten hillitsemiseksi. Myös yksittäiset maat ovat pyrkineet torjumaan voitonsiirtoa suojellakseen veropohjiaan. Esimerkiksi Suomessa on sovellettu vuodesta 2014 alkaen yritysten sisäisten korkojen vähennysoikeutta rajoittavaa lainsäädäntöä.

Voitonsiirron seurauksena tapahtuva verotuottojen pieneneminen siirtää verotaakkaa muiden talouden toimijoiden harteille. Yksittäisten maiden mahdollisuudet suitsia monikansallisten yritysten voitonsiirtoa ovat kuitenkin rajalliset.

– Kansalliset toimet voivat pienentää voitonsiirron mahdollisuuksia, mutta eivät poista kannustinta maiden väliseen verokilpailuun. Siksi kiinnostus koordinoituihin ratkaisuihin on kasvanut. Suomenkin on syytä olla aktiivinen niissä sopimuspöydissä, joissa tällaisia esitellään, Ropponen arvioi.

Muistio:
Mikko Lumme ja Olli Ropponen: Monikansallisten yritysten voitonsiirto ja yhteisöveropohjan rapautuminen – kokoluokan arviointia kansainvälisen kirjallisuuden valossa
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-255-1

Olli Ropponen
Elinkeinopolitiikka Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous kansainvälinen yritysverotus verotus yritykset yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla