Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yksityisten ja julkisten lukioiden laatuerot ovat pienet

16.5.2018 Tiedote

Ylioppilaskirjoituksissa menestyminen ei Helsingissä riipu siitä, opiskeleeko yksityisessä vai julkisessa lukiossa, selviää VATT:n tutkimuksesta.

Kuva: Valeriya Popova / Shutterstock.com

Mika Kortelaisen ja Kalle Mannisen tutkimuksessa selvitettiin Helsingin yksityisten ja julkisten lukioiden vaikuttavuuseroja vertaamalla kahta ryhmää: yksityisen lukion sisäänpääsyrajan juuri ylittäneitä, ja juuri rajan alle jääneitä. Asetelma mahdollistaa syy-seuraussuhteiden arvioinnin, sillä rajan läheisyydessä olevat opiskelijat ovat keskimäärin samanlaisia. Ainoa ero opiskelijoiden välillä on se, ovatko he päässeet opiskelemaan yksityiseen lukioon vai ei. Lisäksi tutkimuksessa vertailtiin yksityisten ja julkisten lukioiden tuottamaa arvonlisää oppilaille suhteessa heidän lähtötasoonsa.

Molempien tutkimusmenetelmien mukaan yksityisten ja julkisten lukioiden erot vaikuttavuudessa ovat vähäiset.

Yksityisen lukion valintaa perustellaan toisinaan paremmilla koulutus- ja uramahdollisuuksilla, sillä monet niistä ovat erikoistuneita tiettyihin aineisiin kuten kieliin, matematiikkaan tai luonnontieteisiin. VATT:n tutkimuksen mukaan menestyminen ylioppilaskirjoituksissa on hyvin samanlaista yksityisten ja julkisten lukioille oppilaille, kun huomioidaan erot heidän lähtötasossaan ja muissa taustekijöissä.

”Rajauksena on se, että tarkastelimme vaikutuksia pelkästään ylioppilaskirjoitusten tuloksiin. Seuraavaksi tutkimme pidemmän aikavälin vaikutuksia esimerkiksi korkeakouluopintoihin ja menestymiseen työmarkkinoilla”, Mika Kortelainen kertoo.

Tutkimus vahvistaa jo aiemmissa VATT:n tutkimuksissa saatua johtopäätöstä: lukioiden väliset erot ovat Suomessa pääosin pieniä.

Korkeakoulujen opiskelijavalinta on parhaillaan uudistumassa. Jatkossa yhä useampi valitaan opiskelupaikkaan suoraan ylioppilastodistuksen perusteella. Jos lukioiden välillä olisi Suomessa merkittäviä vaikuttavuuseroja, tällä voisi olla kauaskantoisia vaikutuksia niin yksilön mahdollisuuksien kuin koulutuksen yleisen tasa-arvon kannalta.

Tuore tutkimus kuitenkin vahvistaa sitä jo aiemmissa VATT:n tutkimuksissa saatua johtopäätöstä, jonka mukaan lukioiden väliset erot ovat pääosin pieniä. ”Nyt tulokseen päädyttiin vieläpä kahdella eri menetelmällä”, Kalle Manninen kertoo.

Tutkimuksessa verrattiin 12 yksityistä ja 14 julkista lukiota Helsingissä, jossa suurin osa Suomen yksityisistä lukioista sijaitsee. Yksityiset, valtion ja kunnalliset julkiset koulut noudattavat kaikki kansallista opetussuunnitelmaa ja lukio-opintojen päätteeksi kaikki oppilaat osallistuvat ylioppilaskokeisiin. Suomessa yksityiset koulut ovat voittoa tavoittelemattomia.

Tutkimuksen aineistona käytettiin ylioppilastutkintolautakunnan, Opetushallituksen ja Helsingin kaupungin opetusviraston tilastoaineistoja vuosilta 2000–2012.

Tutkimus:

Effectiveness of Private and Public High Schools: Evidence from Finland. VATT Working Papers 108

Lisätiedot:

johtava tutkija, tutkimusohjaaja Mika Kortelainen, VATT, 0295 519 421

Mika Kortelainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote Tiedote Työmarkkinat ja koulutus koulutuksen laatu koulutus koulutusvalinnat lukiot oppimistulokset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla