Yksinkertainen on kaunista

9.10.2013 Blogi Olli Ropponen

Verojärjestelmän mutkikkuus on lisääntynyt dramaattisesti ajan saatossa. Kun talonpojan veron suuruus oli määrätty osa sadosta, verotus oli melko yksinkertaista.

Nykypäivänä veron suuruus riippuu saatujen tulojen luonteesta ja niihin liittyvistä vähennyksistä. Vähennykset määräytyvät usein melko monimutkaisesti. Otetaan esimerkiksi työtulovähennys. Sen suuruus on 7,3 % vähennykseen oikeuttavien ansiotulojen 2 500 € ylittävältä osalta. Puhtaan ansiotulon ylittäessä 33 000 €, vähennyksen määrää pienennetään kuitenkin 1,1 % tämän ylittävältä osalta. Jokainen tietysti muistaa, että vähennys tehdään verosta, ei tulosta, kuten useimmat vähennykset ja että ansiotulon ja puhtaan ansiotulon erottaa toisistaan tulonhankkimisvähennys, jolle sillekin on omat määräytymisperusteensa. Työtulovähennys tehdään valtion tuloverosta, jos mahdollista. Muutoin vähennys tehdään kunnallisverosta, kirkollisverosta ja sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta niiden suuruuksien suhteessa. Työtulovähennys on kuitenkin vain yksi sadoista verojärjestelmään sisältyvistä vähennyksistä.

Verosääntöjen mutkikkuus aiheuttaa kustannuksia niin yksittäiselle kansalaiselle kuin suurelle monikansalliselle yrityksellekin. Maalis-huhtikuun taitteessa postiluukusta kolahtavan esitäytetyn veroilmoituksen korjaaminen voi olla monimutkaisessa verosääntöviidakossa rämpivälle verotukseen perehtymättömälle henkilölle painajaismaista ja tästä aiheutuva kustannus esimerkiksi unettomat yöt. Yritykselle verotuksen monimutkaisuus voi luoda tarpeen asiantuntijavoimin tehtävään verosuunnitteluun, jonka kustannukset voivat kohota suuriksi. Verojärjestelmää yksinkertaistamalla olisi mahdollista pienentää monimutkaisuudesta aiheutuvia kustannuksia sekä yksilö- että yritystasolla.

Verojärjestelmän tärkein tehtävä on melko yksinkertainen: kerätä verotuloja, joilla rahoitetaan julkista kulutusta ja tulonsiirtoja. Vertaamalla verojärjestelmän tehtävän yksinkertaisuutta sen sääntöjen monimutkaisuuteen herää väistämättä kysymys, voisiko verotulot kerätä jollain helpommalla tavalla.

Verotuksen monimutkaisuutta voidaan perustella kannustimilla. Päättäjillä on mahdollisuus ohjata käyttäytymistä haluttuun suuntaan valitsemalla verojärjestelmän yksityiskohdat sopivasti. Näin verojärjestelmä ohjaa henkilöiden ja yritysten käyttäytymistä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Alkoholi-, tupakka- ja makeisverot (sekä muut nk. haittaverot) kannustavat pienentämään epäterveellisten hyödykkeiden kulutusta nostamalla kuluttajahintoja. Työtulovähennys kannustaa työntekoon, koska se kasvattaa työntekijälle palkasta käteen jäävää rahamäärää. Kehysriihessä tehty päätös yhteisöveron laskemisesta antaa yrityksille mahdollisuuden investoida tulorahoituksella enemmän kuin aiemmin.

Verojärjestelmään luotujen kannusteiden toimivuus edellyttää sekä verosääntöjen ymmärtämistä että halua käyttäytyä kannusteiden mukaisesti. Jos henkilö ei esimerkiksi ymmärrä työtulovähennystä, on turha odottaa hänen käyttäytyvän vähennyksellä tavoitellun kannustimen mukaisesti. Samoin on asian laita, jos esimerkiksi yritys päätyy toimimaan, rangaistuksenkin uhalla, harmaassa taloudessa ja jää tästä syystä verojärjestelmän kannustinvaikutusten ulkopuolelle. Halua seurata päättäjien tarjoamia kannusteita tarvitaan joskus myös silloin, kun toimitaan laillisesti: yritys voi poiketa päättäjien toivomasta käyttäytymisestä esimerkiksi olemalla käyttämättä yhteisöveron alenemisesta saamiaan euroja investointeihin ja maksamalla sen sijaan lisäosinkoa. Päättäjät kuitenkin ottanevat tällaisen käyttäytymisen huomioon tulevia ratkaisuja tehdessään.

Yksi veroilmoittamiseen liittyvä ongelma on, että yleensä ei tiedetä onko havaittu veron väärinilmoittaminen tahallista vai tahatonta. Tähän ei kyetä vastaamaan pelkästään verotilastoja tarkastelemalla, vaan sen selvittämiseen tarvitaan räätälöity koeasetelma. Koeasetelmaan liittyviä toivottuja elementtejä ovat muun muassa sopiva kontrolliryhmä ja satunnaistaminen. Tällaisella asetelmalla tehdyssä tutkimuksessa (Kosonen ja Ropponen 2013) havaitaan, että lisäinformaatiolla kyetään vaikuttamaan yritysten verojen ilmoittamiseen. Uuden ja helpon tiedon jakamisella väärinilmoittamista kyettiin vähentämään jopa yli 60 %. Mutkikkaammissa veroissa lisätiedon vaikutusta ei todettu.

Myös Yhdysvalloissa on havaittu, että verotukseen liittyvien tietojen tarjoaminen mutkikkaasta asiasta ei aina riitä vaikuttamaan veroilmoittamiseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan (Chetty ja Saez 2013) erääseen keskeiseen verovähennykseen (Earned Income Tax Credit, EITC) liittyvän yksityiskohtaisen tiedon jakaminen ei vaikuttanut henkilöiden ilmoittamiin tuloihin. Jos verokannusteiden toimimattomuus on seurausta sääntöjen ymmärtämättömyydestä, siihen voidaan joskus vaikuttaa tarjoamalla lisätietoa. Yksinkertaisessa verojärjestelmässä vaikuttamisen mahdollisuus voi olla suurempi kuin monimutkaisessa.

Päättäjät perustelevat veropäätökset usein verojen vaikutuksilla. Perusteleminen muuttuu hankalammaksi, jos verojen vaikutuksista ei ole luotettavia arvioita. Vaikka veron aiheuttaman käyttäytymisvaikutuksen suunnan voikin monessa tapauksessa arvata, sen suuruuden päätteleminen pelkän seuranta-aineiston avulla on usein mahdotonta. Käyttäytymisvaikutusten luotettavat arvioinnit vaativatkin usein sopivia (koe)asetelmia, joiden rakentaminen vaatii päättäjien ja tutkijoiden hyvää yhteistyötä. Yhteistyössä on erityisen tärkeää se, että myös tutkijalla olisi etukäteistieto tulevasta reformista, koska ilman sitä koeasetelman muodostaminen voi muodostua mahdottomaksi ja verojen perusteluissa käytetyt vaikutusten suuruudet jäävät pahimmassa tapauksessa arvailujen varaan.

Mitkä asiat sitten mutkistavat verojärjestelmää? Yksi tällainen on vähennykset. Ne ovat toki perusteltuja tulonjaon kannalta, mutta samalla vähentävät verojärjestelmän läpinäkyvyyttä ja voivat tarjota erikoisia tai ainakin ei-läpinäkyviä tulonmuuntokannusteita yrittäjille (ks. Ropponen 2012). Aina ei myöskään ole selvää, tarvitaanko useaa vähennystä tai tukea, vai voisiko yhdellä vähennyksellä tai tuella ajaa saman asian. Voisiko ensimmäinen pieni askel kohti yksinkertaisempaa verojärjestelmää olla esimerkiksi työtulovähennyksen ja kunnallisveron ansiotulovähennyksen yhdistäminen?

Verojärjestelmää voi tietysti virittää vaikka kuinka hienoilla yksityiskohdilla ja niitä voi perustella niiden tarjoamilla kannustimilla. Kuitenkin, lähes väistämättä herää kysymys: Mitä etua on mutkikkaasta verojärjestelmästä, jos kukaan ei ymmärrä sitä?

Lähteet

Chetty, Raj – Emmanuel Saez (2013): Teaching the Tax Code: Earnings Responses to an Experiment with EITC Recipients, American Economic Journal: Applied Economics, 5(1): 1-31

Helsingin Sanomat 21.5.2013: Säädöksiä jo 42 hyllymetriä (s. A11)

Kosonen, Tuomas – Olli Ropponen (2013): The Role of Information in Tax Compliance: Evidence from a Natural Field Experiment, VATT Working Papers 48, 2013

Ropponen, Olli (2012): Yrittäjän verotuksen arviointi – mallikehikko ja simulointituloksia, VATT Muistiot 20, 2012

Blogi Blogit Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote informaation vaikutukset julkinen talous kannustimet kustannus-vaikuttavuusanalyysi politiikkatoimenpiteet vaikuttavuusarviointi verokanta veropolitiikka verosuunnittelu verotuet verotus verouudistukset yritykset