Yksi pieni SOTE-pyyntö vain
11.11.2015 Blogi Kari Hämäläinen
Sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistus on täyttänyt useampia hyllymetrejä. Epäilemättä lisää hyllymetrejä täyttyy hallituksen viimeisimmän 5-12-15-18 -päätöksen jälkeenkin.
Tietotulvan keskellä ajattelin tässä kolumnissa muistuttaa yhdestä pienestä seikasta, jolla on tapana unohtua suuria linjavetoja tehtäessä. Haluaisin nostaa pöydälle tilastoaineiston keräämisen. Eihän se kovin kummoiselta huolenaiheelta kuulosta, mutta sillä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia. Miksi?
Soten tiimoilta tulee aika ajoin esille Kainuun hallintokokeilu, ja syystäkin. Kainuun maakuntahallitus ja valtiovarainministeriön asettama Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmä laskivat, että Kainuun kokeilu saattoi säästää jopa 100 miljoonaa euroa vuosina 2005–2009 (Kainuun maakuntahallitus 2011). Kainuu on väestöpohjaltaan pienehkö maakunta, jonka ulkopuolella asuu noin 67-kertainen määrä ihmisiä. Yksinkertaisella kertolaskulla valtakunnan tasolle vietynä sosiaali- ja terveyspalvelumenojen uudelleenjärjestelyn säästöpotentiaali voisi olla lähemmäs 7 miljardia euroa.
Valitettavasti vain Kainuun hallintokokeilun kustannusten laskemisessa on pienoinen ongelma. Kokeilua valmisteltaessa ei nähtävästi missään vaiheessa varmistettu yksiselitteisen tilastoaineiston saatavuutta. Tavallisestihan sote-menojen seuranta perustuu kuntatason tietoihin. Hallintokokeilussa valtaosa palveluista ja kuntien keräämistä verotuloista siirrettiin maakuntatasolle, joten näiltä osin tiedot katosivat kuntatilastoista. Tilannetta korjatakseen tilastokeskus summasi Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen kustannustiedot tehtäväryhmittäin maakuntatasolle. Hallintokokeilua koskeva säästöarvio ei kuitenkaan perustu Tilastokeskuksen lukuihin, vaan siinä käytetään Kainuun maakunta -kuntayhtymän itsenäisesti laskemia kustannuslukuja. Ongelmallista tässä on se, että Kainuun kustannuskäsite muuttuu vuonna 2005 sote-kustannuksista maakuntayhtymän kokonaiskustannuksiksi.
Kustannuslukujen eroavaisuuksia hahmotellaan alla olevassa kuviossa, josta ilmenevät sote-menojen nimelliset vuosimuutokset Kainuussa (vasen kuvio) ja muualla Suomessa (oikea kuvio). Kainuun osalta kuviossa on kaksi viivaa, joista yhtenäinen viiva perustuu Kainuun maakunta -kuntayhtymän laskemiin kustannuksiin ja ympyröity katkoviiva THL:n Sotkanet-palvelusta poimittuun Tilastokeskuksen laskemiin kustannuksiin.
Kuvio: Sosiaali- ja terveysmenojen muutos vuosina 2000–2009
Kuviossa on kaksi silmiinpistävää tapahtumaa. Kuvion oikealta puolelta löytyy sote-menojen kasvun villiintyminen vuonna 2008. Tämä on tuttu tapaus. Kyseisenä vuonna eduskuntavaaleissa annetut lupaukset materialisoituivat julkisen sektorin korkeina palkankorotuksina. Mielenkiintoisempi tapahtuma löytyy hallintokokeilun aloittamisvuonna 2005 Kainuusta. Kyseisenä vuonna Kainuun sote-menojen kasvuvauhti pysähtyi äkillisesti jatkaen sittemmin aiemmalla vauhdillaan. Poikkeuksellinen tapahtuma osuu samaan ajankohtaan, jossa toisiinsa yhdistetään edeltävien vuosien viralliset kustannusluvut ja hallintokokeilun jälkeiset, laskennalliset kustannusluvut. Suurin huolenaihe tässä on se, että kahta tasomuotoista kustannussarjaa yhdistettäessä kaikki laskentatapojen eroavaisuudet heijastuvat suoraan yhdistämisajankohdan muutokseen. Emme siis tiedä, johtuuko äkillinen pudotus laskentateknisistä seikoista vai todellisesta, yhtenä vuonna tapahtuneesta toiminnan tehostumisesta.
Kainuun hallintokokeilun säästölaskelmat perustuvat Kainuun maakunta -kuntayhtymän laskemiin lukuihin, joita verrataan joko koko Suomen lukuihin tai Kainuun vuosien 2002–2004 lukuihin. Kummallakin tavalla mitattuna Tilastokeskuksen tuottamat luvut puolittavat julkisuudessa esitetyt sote-säästöt. Valtakunnan tasolle vietynä puhutaan siis useiden miljardien eurojen eroista pelkästään siksi, miten kustannukset on laskettu. Toki suoritettu tarkastelu on tutkimuksellisesti vähintään ongelmallinen. Tästä puolesta kiinnostuneet voivat halutessaan tutustua vaikkapa seuraavaan tutkimukseen.
Ja lopuksi vielä se pieni, sittemmin miljardiluokan kysymykseksi osoittautunut SOTE-pyyntö uudistuksen valmistelijoille: Huolehtikaa ehdottomasti siitä, että kaikkialla kerätään ja tuotetaan puolueettomat, yksikäsitteiset ja viralliset kustannusluvut. Täsmälleen vastaavat ja samalla tavalla lasketut kustannusluvut on tuotettava jokaiselle alueelle myös uudistusta edeltäville vuosille. Vaikuttavuusarviota kaikkia koskettavan uudistuksen kustannusvaikutuksista ei luonnollisestikaan voi tehdä, mutta saadaanpahan edes sote-menojen seuranta kohdalleen.
Kari Hämäläinen
tutkimusjohtaja
Kari Hämäläinen
Blogi
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tiedote
kilpailu
politiikkatoimenpiteet
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
sosiaali- ja terveyspalvelut
terveydenhuolto
vaikuttavuusarviointi
yhteiskunnalliset kokeilut
