Ydinvoimalupapäätöksessä tulisi huomioida myös koetut riskit
Merkittävä osa suomalaisista pitää ydinvoimalaonnettomuuden riskiä melko suurena. Koettu onnettomuusriski heikentää kansalaisten hyvinvointia, ja nostaa tältä osin ydinvoiman yhteiskunnallisia kustannuksia. Tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliset kustannukset ovat suuruusluokaltaan 4-7 euroa megawattituntia kohti. Tämä on noin kymmenesosa ydinvoimalla tuotetun sähkön yksityistaloudellisista kustannuksista.
Kun eduskunta ottaa kantaa ydinvoimalalupiin, se arvioi yhteiskunnan kokonaisetua ja kustannuksia. Ydinvoima poikkeaa muista energiantuotantomuodoista onnettomuusriskin vuoksi. Koska yksityiset vakuutusyhtiöt eivät myönnä täyskatteellisia vakuutuksia ydinvoimayhtiöille onnettomuuden varalta, onnettomuuden haitat jäävät yhteiskunnan maksettaviksi.
Ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyys on hyvin pieni, mutta mahdolliset haitat erittäin suuret. Kansalaisten kokema onnettomuusriski on merkittävä hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Ydinvoimalalupia koskevassa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon sekä objektiivinen onnettomuustodennäköisyys että kansalaisten riskikäsitykset, sillä molemmat vaikuttavat yhteiskunnalliseen hyvinvointiin.
Suomalaisten ydinvoimaan ja energiantuotantoon liittämiä riskejä kartoitettiin kyselytutkimuksella vuosina 2012 ja 2014. Vastaajia oli 518 vuonna 2012 ja 444 vuonna 2014. Naiset ja suurituloiset kokevat ydinvoimaonnettomuusriskin suuremmaksi kuin miehet ja ne, joiden kotitalouden bruttotulot ovat alle 5200 euroa kuukaudessa. Korkeakoulutus vähentää koettua onnettomuusriskiä.
Tulokset osoittavat, että suureksi koettu onnettomuusriski vähentää merkittävästi todennäköisyyttä kannattaa ydinvoimaa, ja siten lisää halukkuutta luopua lisäydinvoimaluvista, mikäli se olisi kansalaisten päätettävissä. Menetettynä ydinvoimatuotantona tämä vastaa noin 4-7€/Mwh kustannusta.
Riskikäsitykset osoittautuivat eri ajankohtina vakaiksi, ja riskinarvioista saatiin samankaltaiset tulokset vuosina 2012 ja 2014. Kyselyyn vastaajien mahdollisesti epäedustavan valikoitumisen harhaa ehkäistiin katoanalyysilla, jolla varmistettiin se, etteivät vastaamatta jättäneet poikenneet ominaisuuksiltaan vastaajista. Lisäksi tilastollisessa analyysissa hyödynnettiin aiempien tutkimuksien havaintoa, jonka mukaan maailmankuvaan ja asenteisiin vaikuttavat dramaattiset tapahtumat varhaisessa aikuisiässä. Tsernobylin ja Fukushiman onnettomuuksien aikaan nuoria aikuisia olleet (tällä hetkellä 25-29 ja 54-58 -vuotiaat) pitivät ydinvoimalaonnettomuuden riskiä suurempana kuin muut ikäryhmät. Erityisen merkitsevä tämä vaikutus oli miehillä, sillä naiset kokivat muutoin energiantuotantoon liittyvät ympäristö- ja taloudelliset riskit keskimäärin suuremmiksi kuin miehet.
Riskikäsityksiin voidaan pyrkiä vaikuttamaan ydinvoimaloiden turvallisuuteen liittyvillä toimenpiteillä, jotka pienentävät ydinvoimalaonnettomuuden todennäköisyyttä. Mm. Fukushiman onnettomuuden jälkeen EU:ssa kiristettiin turvatoimia. Kasvavien turvatoimien ydinvoimatuotannolle aiheuttamat kustannukset ovat perusteltuja etenkin silloin, kun kansalaiset kokevat riskit suuriksi. Toisaalta, turvatoimien lisääntynyt tarve heijastaa juuri koettua epävarmuutta ja ydinvoiman yhteiskunnallisia kustannuksia. Siksi riskikäsitykset heikentävät ydinvoiman kilpailuasemaa muihin energiantuotantomuotoihin nähden.
Julkaisu on laadittu tutkimushankkeessa ”Energiantuotannon ympäristöuhat: Subjektiivisten riskikäsitysten ja aikaperspektiivin vaikutukset yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille”, jota Suomen Akatemia rahoittaa 2011-2015.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Anni Huhtala, puh. 02955 19414 tai 040 3045512, anni.huhtala (at) vatt.fi
Erikoistutkija Piia Remes, puh. 02955 19404, piia.remes (at) vatt.fi
Julkaisu:
Dimming Hopes for Nuclear Power: Quantifying the Social Costs of Perceptions of Risks
VATT Working Papers 57, 2016.
Tiedote
Tiedote
Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka
energiapolitiikka
kotitaloudet
riskikäsitykset
talouskasvu ja ympäristö
ydinvoima
ympäristövaikutukset
