Voiko Viron yhteisöveron lukitusvaikutuksen poistaa?

11.3.2013 Blogi Seppo Kari

Kansanedustaja Soininvaara näkee Viron yhteisöveromallissa ”apukeinon aihion Suomelle”, mutta toteaa, että ”… mallia pitäisi hiukan kehittää, koska se nyt estää rahojen siirtämisen tuotannon alalta toiselle ja rakennemuutoksessahan pitäisi juuri taantuvilta aloilta siirtää varallisuutta kehittyville aloille” (YLE:n uutiset 3.3.2013).

Virossa yhteisöverotus on poikkeuksellinen. Yhtiöön jätettyjä voittoja ei veroteta, mutta yhtiö maksaa jakamastaan voitosta veroa verokannalla joka vastaa 21 %:n osinkoveroa. Veromallista löytyy niukalti kansainvälisiä asiantuntija-arvioita, mutta keskustelussa on tullut esiin Soininvaaran esittämä näkökohta koskien lukitusvaikutusta. Yksi tapa kuvata veromallin tätä puolta on seuraava.

Yritys tarvitsee investointia varten rahoitusta vuodeksi 100 euroa ja vertailee kolmen erilaisen rahoitusvaihtoehdon kustannuksia. Rahoittaja vaatii 5 %:n tuoton. Vaihtoehdot ovat velka, uusi osakepääoma ja jakamatta jätetyt voitot. Yritykselle koituvan kustannuksen voidaan osoittaa olevan velan ja tulorahoituksen tapauksessa sama 5 % minkä rahoittaja vaatii bruttona. Uudelle osakepääomalle yhtiö maksaa korvauksen osinkona joka verotetaan yhtiöverolla. Rahoittaja vaatii tällöin korvauksen, joka on suuruudeltaan
0,05/(1- 0,21) = 6,3 %.

Esimerkki havainnollistaa sitä, miten verotus kohtelee velkaa ja voittojen jättämistä yritykseen suopeammin kuin uusia osakepääomasijoituksia. Lukitusvaikutus syntyy juuri tästä ominaisuudesta: verotus ohjaa investoimaan voitot yritykseen, jossa ne ovat syntyneet.

Palaan nyt otsikon kysymykseen voiko Viron mallin lukitusvaikutuksen poistaa. Vastaus on lyhyesti, että poistamiskeinoja on kyllä olemassa. Ei ole kuitenkaan aivan selvää onko Viron malli Suomen kannalta kuitenkaan houkutteleva.

Verotutkimuksessa on laajasti tunnettua, että ns. kassavirtavero kohtelee neutraalisti investointeja ja yrityksen erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Saman kirjallisuuden mukaan yksi tapa toteuttaa tämä vero on kohdistaa yhteisövero yrityksestä sen omistajille ulosmaksettuun nettorahavirtaan. Veropohja on siis osinko miinus yritykseen sijoitettu uusi osakepääoma. Tämä järjestelmä korjaisi osakepääomasijoituksen kustannuksen samaksi kuin muissa rahoitusmuodoissa.

Pääomien uudelleenallokoitumisen näkökulmasta vaikutusta voidaan kuvata seuraavasti. Nykyisin Virossa (ja monessa muussa maassa) joudutaan maksamaan veroa, kun varoja nostetaan yhdestä yhtiöstä osinkona ja sijoitetaan toiseen yhtiöön. Varojen uudelleenallokoimiseen liittyy siis verokustannus, jonka järkevyyttä on aihetta epäillä. Oletetaan nyt että osakesijoitukset voikin vähentää kassavirtaveron mukaisesti kohdeyhtiön verotuksessa. Vähennettävyyden takia uudelleenallokoinnin lisäkustannus häviää, sillä kohdeyhtiössä saatava verosäästö on samansuuruinen kuin alkuperäisessä yhtiössä maksettava vero. Omistaja voi siirtää varoja yhtiöstä toiseen käytännössä verovapaasti.

Onko tämä edellä kuvattu malli houkutteleva Suomen kannalta? Järjestelmä voitaisiin tuoda Suomeen suhteellisen yksinkertaisesti niin, että nykyinen yhteisövero korvattaisiin parannetulla Viron mallilla ja henkilötasolla osingot verotettaisiin täysimääräisesti nykyisillä melko kohtuullisilla (?) veroasteilla 30 ja 32 %. Järjestelmän etuja olisivat mm. että se ei nostaisi tarpeettomalla tavalla investointikynnystä ja että se kohtelisi erilaisia investointikohteita ja rahoituspäätöksiä yhdenmukaisesti. Se lisäisi myös merkittävästi ulkomaisten tahojen kannusteita investoida Suomeen. Malli ei näyttäisi myöskään avaavan yrittäjille ja muille yksityishenkilöille verosuunnittelumahdollisuuksia, ainakaan tulonmuunnon muodossa, sillä valitsemalla veroasteet sopivasti osingon kokonaisveroaste olisi säädeltävissä palkkatulon korkeimpia rajaveroasteita vastaavaksi. Jos niin haluttaisiin, listaamattomien yhtiöiden normaalituoton verotukseen perustuva henkilöveromalli olisi hyvin liitettävissä tähän järjestelmään. Esitys kaatunee kuitenkin käytännössä siihen, että mallin veropohja on varsin kapea.

Tästä syystä yhteisöveron tuotto jää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä matalaksi, kenties noin viidesosaksi nykyisestä. Myöhemmin osa menetyksestä toki palautuisi, mutta nykyisellä valtiontalouden alijäämätasolla voi olla järkevää hakea halvempia ratkaisuja.

Seppo Kari

Blogi Tiedote Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous politiikkatoimenpiteet verokilpailu verotus verouudistukset yhteisövero yritykset yritysverotus