VNS 3/2021 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022-2025
Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle
Lausunnon diaarinumero: VATT/182/07.01/2021
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta pyytää Valtion taloudelliselta tutkimuslaitokselta lausuntoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2022—2025.
Suhdannetilanne ja julkisen talouden tasapainottaminen
Koronavirusepidemia on vaikuttanut voimakkaasti talouden kehitykseen keväästä 2020 alkaen supistamalla sekä kysyntää että tarjontaa erityisesti palvelualoilla. Kokonaistuotannon osalta koko vuoden negatiiviset vaikutukset jäivät kuitenkin jonkin verran pienemmiksi kuin keväällä arvioitiin. Epidemiatilanteen vaikutusten hillitsemiseksi on toteutettu laajoja tukitoimia, jotka ovat pienentäneet epidemian negatiivisia vaikutuksia työllisyyteen ja hyvinvointiin, mutta ovat samalla lisänneet julkisia menoja merkittävästi.1
Epidemia on rajoittanut tuotantoa myös vuoden 2021 alkupuolella. Vaikka palkkasumma oli kuluvan vuoden alussa jo ylittänyt koronakriisiä edeltäneen taso, vähintään 1000 euroa/kk ansaitsevien työllisten lukumäärä on kuitenkin edelleen alempana kuin ennen koronakriisiä. Lisäksi toimialakohtaiset erot kehityksessä ovat edelleen suuria.2
Talouskasvun voidaan arvioida nopeutuvan vuoden 2021 loppua kohti olettaen, että epidemia hiipuu pian rokotusohjelman etenemisen ansiosta sekä Suomessa että muissa kehittyneissä maissa. Talouden nopea toipuminen on mahdollista osittain esim. sen takia, että konkurssien määrä näyttää jäävän pelättyä pienemmäksi.
Julkisen talouden suunnitelmassa esitetyt julkisen talouden tasapainoon liittyvät tavoitteet edellyttävät todennäköisesti uusia päätöksiä julkisen talouden vahvistamiseksi jo tällä hallituskaudella. Julkisen talouden sopeutustarve on sen verran mittava, että sopeutusta joudutaan todennäköisesti tekemään sekä verotusta kiristämällä että julkisia menoja karsimalla. Näihin valintoihin sisältyy paljon niin sanottuja arvovalintoja. Harkinnassa tulisi kuitenkin huomioida, että verotuksen kiristykset tulisi pyrkiä painottamaan taloudellisen toimeliaisuuden kannalta vähiten haitallisiin veromuotoihin. Samalla olisi hyödyllistä pyrkiä korjaamaan nykyisen verojärjestelmän rakenteellisia ongelmia.3 Tähän liittyy myös toimenpiteet ennustetun liikenteen verotuksen verokertymän pienentymisen paikkaamiseen liittyvät toimet.
Julkisen talouden kestävyyttä vahvistavat toimenpidekokonaisuudet
Julkisen talouden nopeasta velkaantumisesta huolimatta koronakriisi ei vaikuta merkittävästi kasvattavan julkisen talouden kestävyysvajetta. Vaikka kestävyysvajetta ei välttämättä tarvitse kuroa umpeen kovin nopeasti, uskottaviin toimiin kestävyysvajeen pienentämisestä tulisi pystyä sitoutumaan. Julkisen talouden suunnitelman mukaan julkista taloutta tulisi vahvistaa esimerkiksi rakenteellisin uudistuksin, jotka kohentavat työllisyyttä tai hillitsevät julkisten menojen kasvua tulevaisuudessa.
Työllisyyttä parantavina toimenpiteinä suunnitelmassa mainitaan erityisesti työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kuntiin sekä siirron yhteydessä luotava rahoitusmalli, joka kannustaa kuntia kehittämään toimintaansa työllisyyttä edistäväksi, työkykyohjelman laajennus ja palkkatukiuudistus sekä jatkuvan oppimisen uudistus.
Näiden toimien vaikutuksia työllisyyteen on vaikeaa arvioida etukäteen. Esimerkiksi jatkuva oppiminen edellyttää toimivaa aikuiskoulutusjärjestelmää ja Suomessa aikuiskoulutus on jo vahvasti subventoitua. Aikuiskoulutuksen vaikuttavuudesta on kuitenkin niukasti suomalaista tutkimusnäyttöä. Huolena on se, että aikuiskoulutukseen osallistuneissa supistuneissa ammateissa jatkaneet ja ei-työllisiksi siirtyneet ovat selvästi aliedustettuina. Aikuiskoulutus siis näyttää kasaantuvan niille, joilla on jo ennestään hyvä koulutus (Asplund ym., 2019).
Toimenpiteet tulisi toteuttaa tavalla, joka mahdollistaa luotettavan jälkikäteisarvioinnin. Tämä on tärkeää nyt käsillä olevien uudistusten kannalta, mutta mahdollistaa osaltaan nykyistä kattavampaan tutkimustietoon nojaavan valmistelutyön tulevissa uudistuksissa.
Toinen julkisen talouden kestävyyttä vahvistava toimenpidekokonaisuus on talouskasvun edellytysten vahvistaminen. Tämä kokonaisuus liittyy voimakkaasti EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksella toteutettavaan Suomen kestävän kasvun ohjelmaan. Tätä kokonaisuutta on mahdollista arvioida vasta, kun yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat tiedossa.
Kolmas ja neljäs kokonaisuus julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviksi toimenpiteiksi liittyy julkisen hallinnon kustannusvaikuttavuuden parantamiseen sekä sote-uudistukseen. VATT on aiemmissa lausunnoissaan erityisesti sote-uudistukseen liittyen tuonut esiin huolen hyvinvointialueiden taloudellisten kannusteiden puuttumisen vaikutuksesta tulevaan kustannuskehitykseen.4
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Mikael Collan
ylijohtaja
Essi Eerola
tutkimusjohtaja
__________
1 Myös ns. automaattiset vakauttajat pehmensivät huomattavasti negatiivisia vaikutuksia (Kyyrä ym. 2021).
2 Helsinki GSE:n Tilannehuoneen raportti 13.5.2021, https://www.helsinkigse.fi/covid19-data-fi/tilannehuoneen-raportti-13-5-2021-viimeisimmat-kehityskulut-tyomarkkinoilla-kotitalouksissa-ja-yrityksissa/
3 Eerola ja Kotakorpi (2020) tarkastelevat asiaa erityisesti kotitalouksien ja yritysten velkaantumisen näkökulmasta.
4 Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle (VATT/91/07.01/2021): HE 241/2020 vp Hallituksen esitys eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.
__________
Kirjallisuus:
Asplund, Rita, Antti Kauhanen ja Pekka Vanhala (2019): Supistuvissa ammateissa toimineet: aikuiskoulutukseen osallistuminen vähäistä, Etla Raportit 94.
Eerola, Essi ja Kaisa Kotakorpi (2020): Muuttaako koronakriisi käsitystämme julkisen vallan tehtävistä?, Kansantaloudellinen Aikakauskirja 116(2).
Kyyrä, Tomi, Jukka Pirttilä ja Terhi Ravaska (2021): The Corona Crisis and Household Income: The Case of a Generous Welfare State, VATT Muistiot 61.
