Viisi tutkimuslaitosta ja OAJ: Suomi tarvitsee opettajarekisterin
Viisi valtakunnallista tutkimuslaitosta ja Opetusalan Ammattijärjestö esittävät yhdessä, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimeäisi selvityshenkilön kartoittamaan kaikkia opettajia koskevan opettajarekisterin hyötyjä, vaikuttavuutta, vaihtoehtoja ja kustannuksia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi, Koulutuksen tutkimuslaitos KTL, Palkansaajien tutkimuslaitos PT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT ja OAJ ovat sitä mieltä, että opettajia koskevissa rekisteritiedoissa ja tietojen keräämisessä on tällä hetkellä merkittäviä puutteita.
Ministeri Sanni Grahn-Laasoselle jätetyn toimenpidealoitteen allekirjoittajat toteavat mm., ettei nykyään ole mahdollista selvittää suomalaisnuorten jo vuosia heikentyneiden PISA-tulosten syitä. Suomesta puuttuu oleellista rekisteritietoa, joka yhdistäisi koulujen opetushenkilökunnan osaamisen nuoren oppimistuloksiin. Opettajarekisterin avulla olisi mahdollista tutkia paremmin mm. opetuskäytänteitä ja opettajien asenteita oppimistulosten erilaisissa arvioinneissa.
Myös opettajatarvetta on lähes mahdotonta ennakoida luotettavasti. Peruskoulun ja lukion aineenopettajia sekä ammatillisia opettajia koskevat tiedot ovat hajanaisia ja vaihtelevat koulutusyksiköittäin. Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmen vuoden välein toteuttama tiedonkeruu on ollut merkittävää koulutusmäärien ennakoinnissa, mutta se on osin vajavaista. Lastentarhanopettajat eivät ole kuuluneet opettajatiedonkeruuseen.
Tiedonkeruulomakkeeseen vastaaminen on lisäksi vapaaehtoista, ja esimerkiksi vuonna 2016 joka kolmas jätti vastaamatta. Suomessa ei siis ole saatavilla riittävästi ajantasaista ja tarkkaa tietoa siitä, minkä aineen opettajia tarvittaisiin lisää tai millä aloilla opettajia on jo liikaa. Opetusalan työttömyys on kasvanut, ja lisäksi on opettajaryhmiä, kuten lastentarhanopettajat ja erityisopettajat, joista on ollut pulaa jo pitkään.
Opettajatiedonkeruulla on saatu tietoa myös täydennyskoulutukseen osallistuvien määrästä, mutta koulutuksen sisällöistä ei ole mitään valtakunnallista tietoa. Opettajarekisterin avulla olisi mahdollista arvioida sekä opettajien täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta että koulutukseen osallistuvien määrää. Yksi hallituksen kärkihankkeista on opetussektorin digiloikka, mutta OAJ:n tietojen mukaan opettajat ovat viiden viime vuoden aikana saaneet täydennyskoulutusta tieto- ja viestintätekniikasta tyypillisesti yhteensä alle yhden työpäivän.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus valmistelevat parhaillaan hallinnonalan valtakunnallisten rekisterien ja rekisterilainsäädännön uudistusta. Kansallisten opiskeluoikeuksien ja suoritusten keskitettyyn integraatiopalveluun (KOSKI) kerätään tieto oppijan todennetusta osaamisesta, yksittäisestä opintosuorituksesta tutkintotasoon asti sekä opinto-oikeuksista. KOSKI-palvelun ansiosta eri viranomaisten ei tarvitse pitää yllä päällekkäisiä rekistereitä. Palvelu kokoaa kattavasti oppi- ja opintosuoritukset, mutta oppimistulokset eivät yhdisty opettajiin.
Tutkimuslaitosten ja OAJ:n esityksen mukaan selvityshenkilön tai asiantuntijaryhmän pitäisi nyt yhteistyössä sidosryhmien kanssa selvittää nykytilanne, esitetyn opettajarekisterin kaikki käyttömahdollisuudet, sen hyöty ja vaikuttavuus suhteessa kustannuksiin ja tehdä mm. esitys rekisterin mahdollisista ylläpitäjätahoista.
Lisätiedot / VATT:
ylijohtaja Anni Huhtala, puh. 0295 519 414
Liite:
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle 16.1. luovutettu toimenpidealoite, pdf
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Työmarkkinat ja koulutus
Uutinen
VATT
koulutuksen laatu
koulutuksen taloustiede
koulutus
oppimistulokset
rekisteriaineistot
