Vihellä taksi, vai kävelläänkö?
"Taksimarkkinoilla on useita piirteitä, joiden vuoksi markkinat toimivat epätäydellisesti. Jos markkinoiden ongelmia ei voida korjata, tehokkainta voikin olla sääntelyn avulla vähentää ongelmien kielteisiä vaikutuksia", kirjoittaa kesäharjoittelijamme Ida Kankaanranta blogissaan.
Kannattaako viheltää taksi vai kävellä? Vastaus riippuu siitä, keneltä kysytään. Taksimarkkinoiden sääntelyä on purettu Yhdysvalloissa ja useissa Euroopan maissa 1980-luvulta alkaen markkinoiden epätyydyttävän toiminnan perusteella. Esimerkiksi Irlanti ja Alankomaat vapauttivat taksimarkkinoita sääntelystä 2000-luvun alkupuolella. Jos matkan taittamiseen liittyviä mieltymyksiä tiedustelisi irlantilaiselta, voisi olla todennäköisempää saada vastaukseksi "vihellä taksi", kuin jos samaa asiaa kysyisi alankomaalaiselta, joka ääritapauksessa valitsisi taksin vain pakon edessä.
Taksimarkkinat ovat kuin pisara meressä kaikkien olemassa olevien markkinoiden joukossa, mutta niiden merkitys ihmisten arkielämään ja esimerkiksi matkailijoiden kokemuksiin kohdemaasta on usein niiden suhteellista kokoa merkittävämpi. Lisäksi markkinoiden sääntelyn purkamisessa tai kiristämisessä on usein kyse laajemmista suuntauksista, jolloin yksittäisiin markkinoihin kohdistuvat ratkaisut voivat olla osa suurempaa ketjua. Esimerkiksi Ruotsin taksimarkkinauudistuksen on todettu olleen eräänlainen kokeilu ja harjoitus muiden markkinoiden vastaavia uudistuksia varten.1
Korjauksia pohdittaessa tulisi huomioida taksimarkkinoiden erityispiirteet
Markkinoiden sääntelyn tai sääntelyn purkamisen tulisi perustua huolelliseen analyysiin markkinoiden toiminnasta. Suomen taksimarkkinauudistuksen arvioinnissa ja mahdollisia korjauksia pohdittaessa tulisi ottaa huomioon taksimarkkinoiden erityispiirteet ja nimenomaan olosuhteiltaan vertailukelpoisista maista saadut tulokset taksimarkkinauudistusten vaikutuksista. Korjausliikkeiden tulee puuttua ongelmakohtiin perustuen huolelliseen empiiriseen ja teoreettiseen analyysiin. Hyvä, tai pikemminkin huono esimerkki uudistustyön taustalla olleista vaikuttimista löytyy Ruotsista: apteekkitoimintaa koskevan markkinoiden vapauttamisen havaittiin jo valmisteluvaiheessa todennäköisesti johtavan kielteisiin lopputulemiin tavoitteina olleiden tehokkuuden lisäämisen ja hintapaineen luomisen tapauksessa. Uudistuksesta luopumisen sijaan vaihdettiin kuitenkin uudistuksen tavoitteita korostamaan omistajuuden monipuolistumista.2
Halukkuuteen käyttää taksipalveluita vaikuttavat esimerkiksi matkan hinta, palvelun saatavuus ja koettu palvelutaso. Taksimarkkinoiden sääntelyn purkamisella on pyritty parantamaan palveluiden saatavuutta ja palvelutasoa sekä laskemaan hintoja, mutta uudistusten onnistuminen ei ole itsestään selvää. Tähänastiset uudistukset tarjoavat esimerkkejä sekä merkittävistä onnistumisista että epäonnistumisista.
Täydellisesti toimivilla markkinoilla täydellinen kilpailu tuottaa tehokkaimman lopputuloksen. Taksipalvelut ovat kuitenkin omanlaisensa hyödykeryhmä, ja ne ovat eräänlaisia luottamushyödykkeitä. Tällöin asiakas ei aina kykene arvioimaan tarvitsemansa palvelun laatua, eli esimerkiksi sitä, mikä on lyhyin tai nopein reitti perille. Lisäksi palvelun ostoon liittyy epävarmuutta, sillä kuluttaja kohtaa vain yhden palveluntarjoajan kerrallaan, eikä seuraavasta kohtaamisesta välttämättä ole varmuutta. Taksimarkkinoilla on siis useita piirteitä, joiden vuoksi markkinat toimivat epätäydellisesti. Jos markkinoiden ongelmia ei voida korjata, tehokkainta voikin olla sääntelyn avulla vähentää ongelmien kielteisiä vaikutuksia.
Uudistusten onnistuminen on vahvasti sidoksissa markkinaolosuhteisiin
Tutkin kandidaatintutkielmassani Yhdysvalloissa ja Euroopan maissa 1980-luvulta alkaen toteutettujen taksimarkkinauudistusten teoreettisia perusteita ja uudistusten empiirisesti havaittuja vaikutuksia. Onnistuminen vaikuttaa tulosten perusteella olevan vahvasti sidoksissa siihen, millaiset olosuhteet markkinoilla on vallinnut ennen uudistusta. Esimerkiksi Irlannissa, jossa uudistus paransi palveluiden saatavuutta, lisäsi kysyntää ja halukkuutta käyttää taksia, muttei kuitenkaan aiheuttanut merkittävää nousua hintoihin, taksien määrä oli jäänyt pahasti jälkeen kysynnän ja BKT:n kehityksestä. Alankomaissa, kuten myös Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, sääntelyn purkaminen kyllä johti taksien määrän merkittävään kasvuun, mutta koska kysynnän ja tarjonnan välillä ei alun perinkään ollut suurta epäsuhtaa, kuljettajien tulot putosivat ja koettu palvelutaso laski, mutta hinnat silti nousivat. Esimerkiksi Ruotsissa ja Alankomaissa hinnat nousivat kaksi kertaa niin paljon kuin kuluttajahintaindeksi.
Myös taksipalveluiden tyyppi vaikuttaa lopputulokseen: lentokentältä otettavien taksien tapauksessa kuluttajalla ei välttämättä ole lainkaan tosiallista mahdollisuutta hintojen vertailuun, ja jonosta otetaan automaattisesti ensimmäinen taksi. Ja kuten jo Tuomari Nurmio lauloi koskettavassa suomalaisen sielunmaiseman kuvauksessaan: "taksin katolla vilkkuu, yön ainoa valopilkku". Etenkin hiljaisina aikoina tai harvemmin asutuilla seuduilla uuden taksin löytämisen epävarmuus vähentää kuluttajan neuvotteluvoimaa huomattavasti.
Esimerkiksi Alankomaiden ja Yhdysvaltojen uudistuksia analysoineiden tutkijoiden kesken vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että ongelmien juurisyitä ovat nimenomaan vapaa hinnoittelu ja markkinoille tulo, joita Suomen uudistuksen tapauksessa haluttiin edistää. Kun kuluttajat eivät havaitse palvelun laatua ja hintojen vertailu on vaikeaa, suurikaan määrä tuottajia ei takaa tehokasta kilpailua ja hintojen laskua.
Tulossa tutkimustietoa Suomen taksimarkkinoista
Korjausliikkeiden suunnittelussa tuleekin olla tarkkana, jotta ne toteutetaan oikeista lähtökohdista ja faktatietoon pohjautuen, ja siksi on ensiarvoisen tärkeää analysoida uudistuksen vaikutuksia myös kotimaiseen aineistoon pohjautuen. On täysin mahdollista, että uudistuksella ei Suomen oloissa ole ollut kielteisiä vaikutuksia tai vaikutukset ovat olleet jopa myönteisiä, mutta joka tapauksessa vaikutukset on syytä tunnistaa ja niistä tulee raportoida myös kuluttajille. Kuluttajien halukkuuteen käyttää taksia vaikuttaa suuresti mielikuva palvelun toimivuudesta ja reiluudesta. Mikäli luottamus palveluun laskee, on se takaisku taksimarkkinoiden toiminnalle, oli syytä luottamuksen laskulle tai ei.
Onneksi tutkimus aiheesta jatkuu kiivaana, ja minulla on henkilökohtaisestikin kunnia osallistua valopilkkumarkkinoiden tilanteen kartoitukseen. Graduprojektin lähtölaskenta on jo käynnissä.
Ida Kankaanranta
Kirjoittaja kesäharjoittelijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Hän arvioi taksiuudistuksen vaikutuksia.
Lähteet:
1) Slavnic, Z. ja Urban, S. (2008): Socio-economic trends in the swedish taxi sector-deregulation, recommodification, ethnification, International Journal on Multicultural Societies, 10(1), 76-94.
2) Wisell, K. ja Winblad, U. (2015): Reregulation of the Swedish pharmacy sector - A qualitative content analysis of the political rational, Health Policy, 119(5), 648-653.
Blogi
Blogit
Elinkeinopolitiikka
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
markkinat
sääntely
taksiuudistus
