Harjoittelijan blogi: Viestintää ihmisten tarpeisiin
8.8.2022 Blogi Torsti Grönberg
Ihmisten eli viestinnän yleisön tarpeet otetaan viestinnässä usein annettuna. Ajatellaan, että koska yleisöllä on korkea tietotaso, he kyllä ymmärtävät mikä viestittävän asian merkitys heille itselleen on. Tähän ei kuitenkaan voi aina luottaa.
Pohtiessani, miten kertoisin harjoitteluajastani VATT:ssa, sain inspiraatiota keskeneräisestä maisterintutkielmastani. Tutkielmani käsittelee suomalaisten yritysten ja kansalaisjärjestöjen tapoja kehystää ilmastoviestintäänsä. Tutkimusaineistoa luokitellessani olen huomannut, että kansalaisjärjestöt eivät usein mainitse viestinnässään lainkaan ihmisten eli yleisön tarpeita.
Ilmastonmuutoksen seuraukset ilmastolle ja ympäristölle ovat järjestöjen viestinnässä hyvin esillä, mutta ihmisperspektiivi huutaa valitettavan usein poissaolollaan. Mitkä esimerkiksi ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset ruuantuotannolle ja työelämälle? Entä ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle?
Ihmisten tarpeet on helppo ottaa viestinnässä annettuna. On helppo ajatella, että kyllähän kaikki nyt hoksaavat mitä siitä seuraa, jos ilmasto lämpenee kaksi astetta tällä vuosisadalla. Näin on helppo ajatella, koska ihmiset osaavat kyllä nähdä yhteyden tämän muutoksen syiden ja seurausten välillä, jos heillä on tarvittava tietotaso.
Tarvittava tietotaso ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yleisö automaattisesti pitäisi syyt ja seuraukset mielessään selaillessaan Twitteriä puhelimellaan. Viesti ei mene perille samalla tunnetason voimalla, jos sitä ei tietoisesti tehdä merkitykselliseksi ja keskeiseksi lukijan itsensä kannalta. Jotta ihminen välittäisi, asia pitää tuoda lähelle. Ilmiön vaikutukset yksilöön ja esimerkiksi perheenjäseniin on kerrottava suoraan.
Ilmastoviestinnän lisäksi tämä vaatimus koskee kaikkia muitakin tieteenaloja. Eräs harjoitteluni aikana haastattelemani tutkija tiivisti taloustieteen sanoiksi näin: ”Taloustieteessä tutkitaan ihmisten käyttäytymistä, ihmisten rakentamia instituutioita ja yhteiskuntia, jotka elävät ja muuttuvat koko ajan.”
Mieleenpainuvin havainto VATT:n viestinnässä työskennellessä on ollut käsitys siitä, että tässä talossa tehdään taloustiedettä Suomen kansan tarpeisiin. Kun VATT tekee tutkimuksen ja julkaisee tiedotteen takuueläkeuudistusta käsittelevästä tutkimuksesta, siinä kerrotaan, miten uudistus vaikutti suomalaisten elämään. Tässä tapauksessa tutkimus osoitti, että tuhannet pienituloiset eläkeläiset jättivät vastaanottamatta heille kuuluvat takuueläkkeen tuomat kymmenet tai jopa sadat lisäeurot.
Paremman yhteiskunnan rakentaminen vaatiikin tietoa siitä, millä politiikkatoimilla on ollut haluttu vaikutus ja millä ei. Olen päässyt seuraamaan läheltä, miten tärkeää ihmisläheinen tiedeviestintä on. Ilman sitä merkittävätkin tutkimukset jäisivät hyllyyn keräämään pölyä sen sijaan, että niitä käytettäisiin yhteiskunnan rakentamisen ohjeena.
VATT on huomioinut ihmisten tarpeet ulkoisessa viestinnässään ja sama pätee myös työntekijöistä huolehtimiseen. Harjoittelu VATT:ssa on ollut juuri sellainen kuin harjoittelu parhaimmillaan voi olla. Minut on otettu osaksi työyhteisöä, ja olen saanut tehdä hyvin monipuolisia viestinnän tehtäviä sekä ulkoisessa, että sisäisessä viestinnässä. Tutkimusseminaarien järjestäminen, verkkosivujen päivittäminen ja tiedotteiden kirjoittaminen ovat kaikki tulleet tutuiksi. Olen saanut viestintävalmiuksieni työkalupakkiin paljon uusia työkaluja näiden kuukausien aikana. Olen myös saanut vastuuta ja tukea sen kantamiseen.
Työnantaja on kesähelteillä kuumassa toimistossa pitänyt taukotilan jääkaapin täynnä virvokkeita. En sano, että se olisi harjoitteluviihtyvyyden painavin asia, mutten halua sen merkitystä kieltääkään.
Viestintäharjoittelijana toimiminen osana VATT:n viestintätiimiä on ollut arvokas kokemus. Kun lähdön hetki elokuun lopussa tulee, se on haikea.
Blogi
Blogit
tiedeviestintä
