Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Verotutkimuksen huippuyksikkö aloittaa: Sen johtaja, professori Kaisa Kotakorpi kertoo mistä on kyse

11.3.2022 Blogi

Suomen verojärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus erilaisia veroja ja niihin liittyviä sääntöjä. Suomen Akatemian rahoittama Verotutkimuksen huippuyksikkö tutkii verojärjestelmää kokonaisuutena. Tavoitteena on tehdä tutkimusta, jonka tuloksilla voidaan parantaa ja tehostaa verojärjestelmää. Huippuyksikköä johtaa Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja VATT:n tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi. Huippuyksikön tutkimuskonsortiossa ovat mukana Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sekä Helsingin yliopisto.

Kaisa Kotakorpi

  1. Miksi verotus on tärkeä tutkimusaihe?
    Suomessa kerätään verotuloja noin 100 miljardia euroa vuodessa. Se on 42 % eli melkein puolet bruttokansantuotteesta. Kun tutkimme verotusta, on hyvä miettiä mihin verorahat käytetään ja miten ne kerätään tehokkaasti.
     
  2. Kuinka tärkeässä roolissa VATT on suomalaisessa verotutkimuksessa?
    VATT on tärkeä osa huippuyksikköä, koska täällä on paljon verotutkimuksen osaamista. Tampereen yliopisto on hankkeen vetäjä ja kolmas partneri on Helsingin Yliopisto. Huippuyksikköön on koottu useimmat suomalaiset verotutkimusta tekevät taloustieteilijät yhteen.
     
  3. Kuinka iso juttu verotutkimuksen huippuyksikkö on suomalaiselle taloustieteelle?
    Todella iso juttu. Suomen Akatemian huippuyksikköhakemuksista rahoitettiin tällä hakukierroksella 6 %. Suomen Akatemia rahoitti koko maassa 11 huippuyksikköä kaikilla tieteenaloilla lääketieteestä yhteiskuntatieteisiin. Huippuyksiköitä on vähän ja tämä huippuyksikkö on ainoa taloustieteessä.
     
  4. Entä, mikä on huippuyksikön merkitys suhteessa kansainväliseen tutkimukseen?
    Muut maat haluavat ottaa oppia pohjoismaisesta verojärjestelmästä.  On pidetty arvoituksena, että kuinka Pohjoismaissa verotus voi olla niin kireää ja silti talous pärjää suhteellisen hyvin. Kansainväliset tutkijat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, ja erityisesti suomalaiset ja pohjoismaalaiset aineistot kiinnostavat ulkomailla.
     
  5. Miksi suomalaiset aineistot herättävät kansainvälistä kiinnostusta?
    Suomessa asuvista ihmisistä ja yrityksistä on olemassa hyvät aineistot koko elinkaaren ajalta. Rekistereitä on varsin helppo käyttää ja yhdistää toisiinsa. Esimerkiksi monissa maissa aineistoja käyttääkseen pitää matkustaa aineistojen ääreen, kun taas Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on melko hyvin toimivat etäkäyttöjärjestelmät.
     
  6. Millä tavalla hankkeen tulokset voivat vaikuttaa verojärjestelmän suunnitteluun?
    Yhtenä isona pyrkimyksenä huippuyksikössä on tuottaa tutkimustulokset sellaisessa muodossa, että ne ovat yleistajuisesti ymmärrettäviä. Voimme löytää säästökohteita tarkastelemalla, mihin verorahoja on perusteltua käyttää ja etsimällä verojärjestelmästä osia, joissa tehottomuuksia esiintyy.
     
  7. Mitä tarkoitatte verojärjestelmän tehottomuudella?
    Tehottomuutta voi syntyä, jos verojärjestelmä kannustaa ihmisiä tai yrityksiä muuttamaan toimintaansa verotuksen vuoksi, esimerkiksi tekemään vähemmän töitä tai investoimaan vähemmän. Tehottomuutta voi aiheuttaa myös verotukseen liittyvä sääntely ja byrokratia, mikä saattaa aiheuttaa yllättäviä kustannuksia.
     
  8. Olette sanoneet, että tutkimusohjelma haastaa aiempia käsityksiä verotuksen vaikutuksista yritysten ja yksityisten veronmaksajien toimintaan. Mitä käsityksiä tutkimusohjelma haastaa?
    Toisin kuin monet aiemmat tutkimukset, tutkimme verojärjestelmää kokonaisuutena, jossa on monia eri verolajeja, sääntöjä ja byrokratiaa.  Kyseessä on siis verojärjestelmätutkimus. Tutkimme kaikkia järjestelmän yksityiskohtia, jotka saattavat aiheuttaa niitä yllättäviä vaikutuksia.
     
  9. Kuinka intensiivinen ponnistus kahdeksan vuoden huippuyksikkökausi on ja mitä tutkimuksen onnistuminen vaatii?
    Meillä on ollut Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita aikaisemminkin, mutta tämä on ihan eri luokan juttu. Mukana on yli 30 tutkijaa jo tällä hetkellä ja lisää palkataan. Tutkimustulosten välittäminen aktiivisella ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla on onnistumisen edellytys.
     
  10. Mitä huippuyksikkökauden tuloksena pitäisi syntyä
    Verojärjestelmätutkimuksen jatkuvuuden varmistaminen on tärkeää. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ja pysyvän pohjoismaisen tutkimuskeskuksen perustaminen olisi yksi mahdollinen kehityssuunta. Varsinkin siksi, koska meillä pohjoismaissa ovat käytössä nämä maailman parhaat aineistot.

    Yhteystiedot:
    Kaisa Kotakorpi
    [email protected]
    +358503182487
    [email protected]
    0295 519 422
Kaisa Kotakorpi
Blogi Blogit Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tutkimusteema Verotutkimuksen huippuyksikkö arvonlisävero pääomavero tuloverotus vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät verokohtaanto veropolitiikka verotus verouudistukset yhteisövero ympäristöverot yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla