Verotutkimuksen huippuyksikkö aloittaa: Sen johtaja, professori Kaisa Kotakorpi kertoo mistä on kyse
Suomen verojärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus erilaisia veroja ja niihin liittyviä sääntöjä. Suomen Akatemian rahoittama Verotutkimuksen huippuyksikkö tutkii verojärjestelmää kokonaisuutena. Tavoitteena on tehdä tutkimusta, jonka tuloksilla voidaan parantaa ja tehostaa verojärjestelmää. Huippuyksikköä johtaa Tampereen yliopiston taloustieteen professori ja VATT:n tutkimusprofessori Kaisa Kotakorpi. Huippuyksikön tutkimuskonsortiossa ovat mukana Tampereen yliopisto, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) sekä Helsingin yliopisto.
- Miksi verotus on tärkeä tutkimusaihe?
Suomessa kerätään verotuloja noin 100 miljardia euroa vuodessa. Se on 42 % eli melkein puolet bruttokansantuotteesta. Kun tutkimme verotusta, on hyvä miettiä mihin verorahat käytetään ja miten ne kerätään tehokkaasti.
- Kuinka tärkeässä roolissa VATT on suomalaisessa verotutkimuksessa?
VATT on tärkeä osa huippuyksikköä, koska täällä on paljon verotutkimuksen osaamista. Tampereen yliopisto on hankkeen vetäjä ja kolmas partneri on Helsingin Yliopisto. Huippuyksikköön on koottu useimmat suomalaiset verotutkimusta tekevät taloustieteilijät yhteen.
- Kuinka iso juttu verotutkimuksen huippuyksikkö on suomalaiselle taloustieteelle?
Todella iso juttu. Suomen Akatemian huippuyksikköhakemuksista rahoitettiin tällä hakukierroksella 6 %. Suomen Akatemia rahoitti koko maassa 11 huippuyksikköä kaikilla tieteenaloilla lääketieteestä yhteiskuntatieteisiin. Huippuyksiköitä on vähän ja tämä huippuyksikkö on ainoa taloustieteessä.
- Entä, mikä on huippuyksikön merkitys suhteessa kansainväliseen tutkimukseen?
Muut maat haluavat ottaa oppia pohjoismaisesta verojärjestelmästä. On pidetty arvoituksena, että kuinka Pohjoismaissa verotus voi olla niin kireää ja silti talous pärjää suhteellisen hyvin. Kansainväliset tutkijat ovat kiinnostuneita yhteistyöstä, ja erityisesti suomalaiset ja pohjoismaalaiset aineistot kiinnostavat ulkomailla.
- Miksi suomalaiset aineistot herättävät kansainvälistä kiinnostusta?
Suomessa asuvista ihmisistä ja yrityksistä on olemassa hyvät aineistot koko elinkaaren ajalta. Rekistereitä on varsin helppo käyttää ja yhdistää toisiinsa. Esimerkiksi monissa maissa aineistoja käyttääkseen pitää matkustaa aineistojen ääreen, kun taas Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on melko hyvin toimivat etäkäyttöjärjestelmät.
- Millä tavalla hankkeen tulokset voivat vaikuttaa verojärjestelmän suunnitteluun?
Yhtenä isona pyrkimyksenä huippuyksikössä on tuottaa tutkimustulokset sellaisessa muodossa, että ne ovat yleistajuisesti ymmärrettäviä. Voimme löytää säästökohteita tarkastelemalla, mihin verorahoja on perusteltua käyttää ja etsimällä verojärjestelmästä osia, joissa tehottomuuksia esiintyy.
- Mitä tarkoitatte verojärjestelmän tehottomuudella?
Tehottomuutta voi syntyä, jos verojärjestelmä kannustaa ihmisiä tai yrityksiä muuttamaan toimintaansa verotuksen vuoksi, esimerkiksi tekemään vähemmän töitä tai investoimaan vähemmän. Tehottomuutta voi aiheuttaa myös verotukseen liittyvä sääntely ja byrokratia, mikä saattaa aiheuttaa yllättäviä kustannuksia.
- Olette sanoneet, että tutkimusohjelma haastaa aiempia käsityksiä verotuksen vaikutuksista yritysten ja yksityisten veronmaksajien toimintaan. Mitä käsityksiä tutkimusohjelma haastaa?
Toisin kuin monet aiemmat tutkimukset, tutkimme verojärjestelmää kokonaisuutena, jossa on monia eri verolajeja, sääntöjä ja byrokratiaa. Kyseessä on siis verojärjestelmätutkimus. Tutkimme kaikkia järjestelmän yksityiskohtia, jotka saattavat aiheuttaa niitä yllättäviä vaikutuksia.
- Kuinka intensiivinen ponnistus kahdeksan vuoden huippuyksikkökausi on ja mitä tutkimuksen onnistuminen vaatii?
Meillä on ollut Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita aikaisemminkin, mutta tämä on ihan eri luokan juttu. Mukana on yli 30 tutkijaa jo tällä hetkellä ja lisää palkataan. Tutkimustulosten välittäminen aktiivisella ja yhteiskunnallisesti vaikuttavalla tavalla on onnistumisen edellytys.
- Mitä huippuyksikkökauden tuloksena pitäisi syntyä
Verojärjestelmätutkimuksen jatkuvuuden varmistaminen on tärkeää. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ja pysyvän pohjoismaisen tutkimuskeskuksen perustaminen olisi yksi mahdollinen kehityssuunta. Varsinkin siksi, koska meillä pohjoismaissa ovat käytössä nämä maailman parhaat aineistot.
Yhteystiedot:
Kaisa Kotakorpi
[email protected]
+358503182487
[email protected]
0295 519 422
Kaisa Kotakorpi
Blogi
Blogit
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
Tutkimusteema
Verotutkimuksen huippuyksikkö
arvonlisävero
pääomavero
tuloverotus
vero- ja sosiaaliturvajärjestelmät
verokohtaanto
veropolitiikka
verotus
verouudistukset
yhteisövero
ympäristöverot
yritysverotus
