Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Verotus vaikuttaa selvästi omistajayrittäjien tulolajin valintaan

28.11.2013 Tiedote

Omistajayrittäjät päättävät verosäännösten perusteella, valitsevatko tulolajikseen palkan vai osingot. Valinnalla on vaikutuksia suoraan verotuloihin ja talouden tehokkuuteen, selviää Jarkko Harjun verouudistuksia käsittelevästä väitöstutkimuksesta.

VTM Jarkko Harju tutkii taloustieteen alan kuuluvassa väitöskirjassaan erilaisten veromuutosten vaikutuksia yksilö- ja yritystason aineistoilla neljässä eri artikkelissa, joiden tutkimuskysymykset ovat keskeisiä verojärjestelmän tehokkuuden arvioinnin kannalta.

Tuloverotuksen vaikutus tulolajin valintaan on yksi Harjun tutkimuskysymyksistä. Suomessa on käytössä eriytetty tuloverojärjestelmä, jossa ansio- ja pääomatuloja verotetaan eri säännöillä.  Järjestelmä luo mahdollisuuden tulonmuuntoon.

- Tällä tarkoitetaan tulojen siirtämistä ansiotuloista pääomatuloiksi tai päinvastoin. Tämä kannustin on erityinen listaamattomien osakeyhtiöiden omistajille, jotka voivat nostaa tuloa yrityksestään sekä palkkana että osinkoina, Harju sanoo.

Harju selvitti väitöstutkimuksessaan, miten Suomessa vuonna 2005 toteutettu yritys- ja osinkoverouudistus vaikutti omistajien tulolajin valintaan osinkojen ja palkkojen välillä. Tulonmuuntoa mitataan tutkimuksessa vertailemalla verotuksellisesti optimaalista palkkaa yrittäjän todellisiin maksettuihin palkkoihin.

Väitöstyössä selvisi, että verotus vaikuttaa selvästi omistajayrittäjien tulolajin valintaan. Yhden euron muutos vero-optimaalisessa palkassa muuttaa keskimäärin 66 senttiä havaittua palkkaa.

- Tulos on melko riippumaton omistajan tai yrityksen ominaisuuksista. Lisäksi löytyi viitteitä siitä, että verosuunnittelusta aiheutuvat kustannukset ja hyödyt vaikuttavat siihen, miten aktiivisesti omistajat tulolajin valitsevat. Tulonmuunnolla on vaikutuksia suoraan verotuloihin. Se myös aiheuttaa verosuunnittelukustannuksia ja sen vuoksi vähentää taloudellista tehokkuutta.

Harjun mukaan tulonmuuntoa ja sen haitallisia vaikutuksia voitaisiin vähentää joko pienentämällä eri tulolajien verokantaeroja tai vaikuttamalla lainsäädännöllisesti osinko- ja palkkatulojen määräytymisperusteisiin.

Muita aiheita yritystason verotus, vapaaehtoiset eläkevakuutukset ja ravintoloiden arvonlisäveron alennus

Väitöskirjassa tarkastellaan myös yritystason verotuksen vaikutuksia monikansallisten yritysten osingonjakoon, konsernin sisäisiin rahavirtoihin ja investointeihin. Osingonjako ja konsernin sisäiset rahavirrat reagoivat selvästi yritysveroihin, mutta investoinnit eivät. Tulosten perusteella yritysverotuksen voidaankin arvioida vaikuttavan erityisesti monikansallisten yritysten verosuunnitteluun, mutta ei suoranaisiin reaalisiin suureisiin, kuten investointien määrään.

Lisäksi Harju tarkastelee vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ja vuoden 2005 verouudistuksen vaikutuksia säästäjien käyttäytymiseen. Tutkimuksen mukaan suurituloisten keskimääräiset säästöt pienenivät ja heidän yleinen säästämisaktiivisuutensa eläkevakuutustileille laski. Pienituloisten säästämisaktiivisuus eläkevakuutustileille sen sijaan nousi.

Väitöskirjan neljännessä artikkelissa Harju tarkastelee ravintoloiden arvonlisäveroalennuksen vaikutusta kuluttajahintoihin, aterioiden kysyntään ja työllisyyteen.

- Tulosten perusteella voidaan sanoa, että aterioiden kysyntä ja työllisyys eivät kasvaneet ravintola-alalla verouudistuksen jälkeen. Näyttää siis siltä, että arvonlisäveronalennus ravintola-alalle ei toteuttanut sille asetettuja tavoitteita.

Torstaina 5. joulukuuta 2013 kello 13 esitetään Turun yliopistossa (Publicum, Pub1-luentosali, Assistentinkatu 7) julkisesti tarkastettavaksi valtiotieteiden maisteri Jarkko Tapio Harjun väitöskirja ”Essays on taxation - Evidence from tax reforms ” (Esseitä verotuksesta - Tuloksia verouudistusten vaikutuksista). Virallisena vastaväittäjänä toimii tutkijatohtori Tuomas Pekkarinen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Kaisa Kotakorpi.

VTM Jarkko Harju toimii tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Väitös kuuluu taloustieteen alaan.

Yhteystiedot:

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten: puhelin 040 304 5507

Väitöskirja:

Essays on taxation – Evidence from tax reforms
VATT Julkaisut 64

Jarkko Harju
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Tiedote kannustimet käyttäytymisvaikutukset osinkoverotus pääomavero tuloverotus verokanta verosuunnittelu verotus yritykset yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla