Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Verotus ja makrovakaustoimet asuntomarkkinoilla

8.5.2019 Blogi Essi Eerola

Verojärjestelmä kannustaa omistusasumiseen ja velkaantumiseen, asuntomarkkinoille kohdistetut makrovakaustoimet puolestaan pyrkivät rajoittamaan velkaantumista. Olisikin tärkeää tarkastella verotuksen ja makrovakaustoimien vaikutuksia yhdessä, kirjoittaa Essi Eerola.

Yhdysvalloista noin kymmenen vuotta sitten alkaneen finanssikriisin ja sitä seuranneen laman yksi taustatekijä oli kotitalouksien nopea velkaantuminen ja asuntojen hintojen voimakas nousu. Äkillinen hintojen lasku johti luottotappioihin ja pankkien vaikeuksiin, mutta aiheutti myös muita ongelmia.  

Tyypillisesti kotitalouksien varallisuudesta valtaosa on sitoutunut asuntoihin. Jos asuntolainat ovat suuria verrattuna asuntojen arvoon, pienikin asuntojen hintojen lasku vähentää voimakkaasti kotitalouksien nettovarallisuutta. Jos velkaa on paljon myös suhteessa tuloihin, asuntojen hintojen lasku voi saada kotitaloudet vähentämään kulutustaan äkillisesti ja kärjistää talouden laskusuhdannetta (aiheesta lisää aiemmassa blogikirjoituksessani).

Huoli kotitalouksien velkaantumisesta

Finanssikriisin jälkeen rahoitussektorin sääntelyyn on kokonaisuutena kiinnitetty aikaisempaa enemmän huomiota. Samalla monissa maissa on otettu käyttöön myös juuri asuntomarkkinoille kohdistettuja makrovakaustoimia, joiden tavoitteena on vähentää kotitalouksien velkaantumisen aiheuttamia riskejä.

Kotitalouksiin kohdistuvat makrovakaustoimet vaikuttavat suoraan kotitalouksien mahdollisuuksiin saada lainaa ja ostaa oma asunto. Samalla ne vaikuttavat asuntojen hintakehitykseen ja siten välillisesti myös kotitalouksiin, joita säännökset eivät suoraan koske.

Kotitalouksien velkaantuneisuuden taustalla voi olla useita syitä, mutta yksi mahdollinen tekijä on se, että verojärjestelmät tyypillisesti kannustavat kotitalouksia omistusasumiseen (aiheesta lisää VATT muistiossa). Useissa maissa pääasiallinen omistusasumisen verotuki on ns. asuntotulon verottomuus. Toisaalta vaikka tätä omistusasumisen tuottoa ei veroteta, asuntolainan korot saa usein vähentää verotuksessa. Myös luovutusvoittoverotuksessa omistusasuntoon sidottua varallisuutta kohdellaan usein eri tavalla kuin muuta varallisuutta.

Miten vähentää velkaantumisen riskejä?

Lainaamisen rajoittaminen heikentää kotitalouksien mahdollisuuksia tasata kulutusta elinkaaren aikana ja aiheuttaa siten hyvinvointitappioita. Makrovakaustoimet saattavat myös hidastaa erityisesti pienituloisten pääsyä omistusasumisen verotukien piiriin. Tämän takia niillä voi olla myös haitallisia tulonjakovaikutuksia.

Asuntolainakysyntään kohdistuvien makrovakaustoimien ja omistusasumisen veroetujen välillä onkin kiinnostava ristiriita. Verojärjestelmä kannustaa omistusasumiseen ja lainaamiseen, makrovakaustoimet puolestaan pyrkivät rajoittamaan velkaantumista puuttumatta kannustimiin.

Osittain velkaantuneisuuden aiheuttamat riskit liittyvät siihen, että asuntojen hintataso on korkea suhteessa vuosituloihin. Omistusasumisen verotukien rajoittaminen tai vaikkapa maan arvoon kohdistuvan kiinteistöveron kiristäminen pienentäisivät suoraan tätä riskiä.

Olisikin tärkeää tarkastella verotuksen ja makrovakaustoimien vaikutuksia yhdessä. Tämä lähestymistapa voisi auttaa löytämään keinoja säädellä velkaantumiseen liittyviä riskejä siten, ettei sääntely aiheuta kielteisiä tulonjakovaikutuksia että sen aiheuttamat hyvinvointitappiot ovat mahdollisimman pienet.  

Essi Eerola on VATT:n tutkimusjohtaja. Econpol-verkosto julkaisi hiljattain hänen Policy Briefinsä “Macroprudential Measures and Taxation in the Housing Markets”: http://www.econpol.eu/publications/policy_brief_17

Essi Eerola
Blogi Blogit Blogit EconPol Kolumni asuminen asuntojen hinnat asuntomarkkinat asuntopolitiikka veropolitiikka verotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
  • Tutkimus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kari, Tuomas
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
  • VATT
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot