Verotuksen yhdenvertaisuudesta poikkeaminen vaatii hyvät perustelut

19.12.2017 Blogi Aliisa Koivisto

Suosittu kotitalousvähennys täyttää 20 vuotta. Koska sen vaikutuksia ei ole tutkittu, emme vielä tiedä, onko kotitalousvähennys hyvä verotuki, kirjoittaa Aliisa Koivisto.

Kuva: Ville .fi / Flickr (rajattu, lisenssi CC BY-ND 2.0) Kuva: Ville .fi / Flickr (rajattu, lisenssi CC BY-ND 2.0)

Kotitalousvähennys täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Verotuen ansiosta kotitaloustyön ostaja voi vähentää puolet työn hinnasta valtion tuloverosta 2400 euroon asti (2017). Esimerkiksi noin 34 000 euron vuosittaisilla ansiotuloilla tämä tarkoittaa suunnilleen koko valtion ansiotuloveroa. Kotitalousvähennys onkin huomattava verotuki. Vuonna 2015 vähennystä hyödynsi 391 023 kotitaloutta ja vähennyksen kokonaismäärä oli yli 376 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys kotitalousvähennyksestä vuodelta 2000 perustelee vähennystä näin: ”Työllisyyspoliittisesti on kuitenkin tarkoituksenmukaista edistää kotityöpalveluiden kulutusta, mikä luo uusia työpaikkoja näitä palveluita tuottavalle pienyrityssektorille.” Kun kuluttajan maksama hinta laskee, kysyntä tyypillisesti kasvaa ja tarjonnan ollessa joustavaa, sekin kasvaa. Tarjonnan nousu kasvattaa työllisyyttä toimialoilla, joilla kotitalousvähennys on käytössä. Kokonaistyöllisyys ei silti välttämättä nouse, mikäli kasvu johtuu yleisen tasapainon muutoksista, eli esimerkiksi kysynnän siirtymisestä palvelualalta toiselle. Kotitalousvähennys voi vaikuttaa työllisyyteen myös toista kautta. Kotitalouspalvelut vapauttavat palvelun ostajan aikaa ja voivat lisätä heidän työskentelyään muilla aloilla.

Kotitalousvähennystä perustellaan myös sen harmaata taloutta suitsivalla vaikutuksella. Ruotsin verohallinnon selvityksessä kotitalousvähennys pienensi harmaata taloutta kotitalousvähennyksen piirissä olevilla aloilla noin kymmenen prosenttia. Vaikutus harmaaseen talouteen ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen. Kotitalousvähennys sisältää väärinkäytön mahdollisuuksia esimerkiksi palvelunostajan hakiessa vähennystä palvelusta, joka on vähennyksen ulkopuolella.

Hyvän verojärjestelmän perustavoitteet ovat tehokkuus ja yhdenvertaisuus. Tehokkuudella tarkoitetaan, että verot häiritsevät talouden toimintaa mahdollisimman vähän esimerkiksi hallintokuluina tai heikentämällä kannustimia. Yhdenvertaisuudella taas tarkoitetaan, että verotus koetaan oikeudenmukaiseksi.

Kotitalousvähennys ei loista näissä hyvän verotuksen ominaisuuksissa. Kotitalousvähennyksen toimeenpanosta seuraa kustannuksia niin verottajalle kuin palvelun ostajalle. Lisäksi kotitalousvähennys kohtelee eri palvelualoilla olevia yrityksiä eri lailla.

Hyvän verojärjestelmän perustavoitteet ovat tehokkuus ja yhdenvertaisuus. Kotitalousvähennys ei loista näistä kummassakaan.

Kuluttajat eivät myöskään ole yhdenvertaisessa asemassa. Kotitalousvähennys tai osa kotitalousvähennyksestä voi jäädä käyttämättä, jos tuloista maksettava vero jää vähennystä pienemmäksi. Timo Rauhanen ja Sami Grönberg havaitsevat tutkimuksessaan (2015), että matalien tulojen takia kotitalousvähennys jäi ainakin osin saamatta 11 000 henkilöltä vuonna 2014. Heistä 65 prosenttia oli eläkeläisiä. Tämä siis tarkoittaa, että matalatuloinen maksaa vähennykseen oikeuttavasta palvelusta muita enemmän.

Tuore esimerkki toimialakohtaisista eroista on Taksi Helsingin tapaus. Taksi Helsinki on syksyllä tuonut esiin, että heidän näkemyksensä mukaan seniorille suunnatut hoiva- ja asiointikyydit täyttävät kotitalousvähennyksen edellytykset. Tähän verottaja on ilmoittanut ottavansa eri kannan. Vaikka laintulkinta olisikin selvä, niin taloustieteellinen peruste verottaa hoivakyytiä ja kotihoitoa eri lailla ei ole ilmeinen.

Lienee aiheellista kysyä, onko vähennys onnistunut tavoitteessaan työllisyyden parantamisesta sekä missä määrin se on onnistunut kitkemään harmaata taloutta. Jos vaikutukset ovat pieniä, olisi todennäköisesti tehokkaampaa ja yhdenmukaisempaa laskea veroprosenttia vähennysjärjestelmän sijaan ja jättää kuluttajien tehtäväksi valita mihin käteen jäävät eurot käyttää. Toisaalta, mikäli kulutusta halutaan verotuksella ohjata kotimaisten palveluiden pariin työllisyyssyistä tai harmaan talouden kitkemiseksi, voisi järjestelmän yhdenvertaisuuden ja tehokkuuden kehittämiselle olla silti tilausta.

Kotitalousvähennyksen hyödyllisyydessä on lopulta kyse siitä kuinka merkittäviä vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen ovat. Koska vaikutuksia ei vielä ole tutkittu, emme toistaiseksi tiedä onko kotitalousvähennys hyvä verotuki.

Lähteet:

Aliisa Koivisto

Blogi Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote harmaa talous kotitaloudet kotitalousvähennys työllisyys verotuet verotus