Verotuksen ja sosiaalietuuksien työllisyysvaikutuksista

28.2.2013 Blogi Essi Eerola

Suhdannetilanne vaikuttaa työllisyyteen. Laskusuhdanteessa saamme lukea lehdistä, miten yritykset lomauttavat tai irtisanovat. Toisaalta suhdanteesta riippumatta aina on myös yrityksiä, joilla on avoimia työpaikkoja. Tämän takia myös yksilöiden työntarjontapäätöksiin vaikuttavat asiat ovat tärkeitä.

Yksi työllistymiseen vaikuttava tekijä on se, onko työn etsiminen tai vastaanottaminen yksilölle taloudellisesti kannattavaa. Kannattavuuteen vaikuttavat työstä saatavan palkan lisäksi verotus ja sosiaalietuudet: Työllistyessään menettää työttömyysetuuden ja usein myös muita tulonsiirtoja, esimerkiksi asumistuen. Lisäksi palkasta maksetaan ansiotuloveroa.

VATT:n raportissa ”Verotuksen ja sosiaaliturvan työllisyysvaikutukset” arvioidaan vuoden 2012 alussa voimaan tulleiden vero- ja sosiaalietuusmuutosten työllisyysvaikutuksia. Raportissa keskitytään sellaisiin vero- ja sosiaalietuusmuutoksiin, jotka vaikuttavat suoraan työllistymisen kannattavuuteen. Tarkasteltavat muutokset ovat ansiotuloverotuksen työtulovähennyksen ja kunnallisverotuksen perusvähennyksen kasvattaminen, peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus ja niihin liittyvä asumistuen tulorajojen korotus sekä toimeentulotuen korotus.

Työtulojen verotuksen keventäminen kasvattaa työllistymisestä yksilölle koituvaa taloudellista hyötyä. Kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto keventää palkkatulon verotuksen lisäksi eläke- ja päivärahatulon verotusta ja kohdistuu pääasiassa pienituloisille. Siksi se pienentää useimmissa tapauksissa työllistymisestä saatavaa taloudellista hyötyä. Myös peruspäivärahan, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen nosto pienentävät työllistymisen taloudellista houkuttelevuutta.

Kokonaisuutena tehdyt muutokset nostavat työllistymisveroastetta keskimäärin noin yhdellä prosenttiyksiköllä. Tämä tarkoittaa, että työllistyminen ei ole taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin aikaisemmin.

Se, kuinka paljon työllistymisveroasteen muutokset heijastuvat työllisyyteen, riippuu siitä, kuinka herkästi kannustinmuutoksiin reagoidaan. Tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan arvioida, että vero- ja sosiaalietuusmuutokset vaikuttavat enemmän työllistymispäätöksiin kuin jo töissä olevien tekemiin työtunteihin. Arvioimme raportissa, että tehtyjen muutosten seurauksena työllisten määrä laskee prosentin neljänneksen verran. Toisin sanoen työttömien määrä kasvaa hieman alle kuudella tuhannella.

Samalla julkisen talouden tulevaisuuden sopeuttamistarve kasvaa. Muutokset vähentävät ansiotuloverokertymää ja kasvattavat tulonsiirtoja. Lisäksi muutosten aiheuttama työllisyyden heikkeneminen kasvattaa julkisen talouden alijäämää. Toisaalta työtulojen verotuksen keventyessä ja tulonsiirtojen kasvaessa käytettävissä olevat tulot kasvavat, mikä lisää välillisen verotuksen verokertymää. Kun nämä vaikutukset otetaan huomioon, muutokset kasvattavat tulevaisuuden sopeuttamistarvetta noin 920 miljoonalla eurolla, mikä vastaa noin 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkaisu:

Verotuksen ja sosiaaliturvan työllisyysvaikutukset - Vuoden 2012 muutosten arviointia
VATT Muistiot 28, 2013.

Essi Eerola

Blogi Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote kannustimet kotitaloudet käyttäytymisvaikutukset ohjauskeinot politiikkatoimenpiteet politiikkatoimien vaikutusten arviointi sosiaalietuudet sosiaaliturva tulonjako tuloverotus työllisyys työn tarjonta verotus verouudistukset