Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT: Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein

9.11.2022 Tiedote

Hallitus on valmistelemassa esitystä laiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan eli T&K-toiminnan verovähennyksestä jo olemassa olevien suorien tukien rinnalle. Tämän uudistuksen myötä Suomeen syntyisi innovaatiotukien duaalimalli.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtavan tutkijan Elias Einiön mukaan valtion kannattaa tukea yritysten T&K-toimintaa, koska siten voidaan parantaa tuottavuutta ja taloudellista hyvinvointia. Einiön mukaan tämä edellyttää kuitenkin tukien onnistunutta kohdentamista ja mitoitusta.

"Yritykset toteuttavat itse hankkeita, joita pitävät tuottavina ja samoin toimivat yksityiset rahoittajat. Valtion roolina on löytää hankkeet, joiden tukemiseen yritykset tai yksityiset rahoittajat eivät lähde, mutta jotka kansantalouden näkökulmasta kannattaa toteuttaa", Einiö sanoo.

T&K-tuen määrä, malli ja painotukset ovat poliittinen ratkaisu. VATT:n mukaan päävaihtoehdot – suora tuki ja verotuki – sisältävät sekä hyviä että huonoja puolia. Einiön mukaan suorat hankekohtaiset tuet on mahdollista kohdentaa tehokkaasti, mutta kohdennus voi myös epäonnistua. Verohelpotusten kohdennus on keskimääräinen, mutta tutkimustiedon mukaan myös niillä myönteiset vaikutukset ovat merkittäviä.

Einiö tiivistää perimmäisen tavoitteen veronmaksajan kannalta: ”Olennaista verorahojen käytön näkökulmasta on, ettei veroeuroja tuhlattaisi hankkeisiin, jotka markkina toteuttaisi muutoinkin. Tuen avulla pitäisi saada aikaan aidosti uutta T&K-investointia, jolla on myös myönteisiä vaikutuksia koko talouteen esimerkiksi tiedon ja ideoiden leviämisen myötä.”

Aikaisemmin tänä vuonna julkaistussa VATT:n ja Etlan tutkimuksessa selvitettiin innovaatiopolitiikan vaikutuksia koko talouden tasolla. Einiö avaa hankkeen tuloksia suhteessa hallituksen lakiesitykseen:

"Optimaalinen vaikutus yritysten tuottavuuteen saavutettaisiin oikein kohdennetuilla suorilla tuilla ja se lisäisi hyvinvointia 3,7 prosenttia. Kohdentamattoman yleisen T&K-verotuen vaikutus olisi hyvinvoinnin 1,4 prosentin kasvu. Tämä saavutettaisiin noin 40 prosentin tuki-intensiteetin nostolla. Kaavaillun verohuojennuksen tuki-intensiteetti on jäämässä melko kauas tästä tasosta."

Einiö korostaa, että yritysten T&K-tuet kasvavat pitkällä aikavälillä miljardien eurojen kokonaisuudeksi ja siksi niiden toteuttamistapoihin, kohdentamiseen ja vaikuttavuuden arviointiin on syytä panostaa:

"T&K-investointeja ja tuottavuutta voidaan julkisin toimin kasvattaa osittain myös menoja lisäämättä. Tämä onnistuu tehostamalla nykyisen yritystukikokonaisuuden kohdentumista. Käytännössä tämä tarkoittaa tuottavuutta parantavien innovaatiotukien lisäämistä ja muiden vähentämistä. On myös hyvä huomata, että Suomi kuuluu toistaiseksi OECD-maista vähiten T&K-tukia suhteessa BKT:hen jakavien maiden joukkoon."

Lisätietoa:
Elias Einiö (puh. 0295 519 408, sähköposti [email protected]@vatt.fi)

Julkaisu:
Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein. VATT Policy Brief 5/2022.

Elias Einiö
Elinkeinopolitiikka Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus innovaatiot tutkimus&kehitys
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla