Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VATT tuo taloustieteen näkökulmaa aurinko- ja tuulienergian käytön tutkimushankkeeseen

12.2.2016 Uutinen

Vähähiilinen yhteiskunta edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista ennen pitkää uusiutuvilla energiamuodoilla. Juuri käynnistyneessä, tieteidenvälisessä BCDC Energia -hankkeessa etsitään ratkaisuja, jotka mahdollistavat aurinko- ja tuulienergian mahdollisimman laajamittaisen ja kustannustehokkaan käytön.

Mutta miten nykyistä tuotantokapasiteettia on sopeutettava, jos tavoitteena on lähes päästötön, toimitusvarma sähköntuotanto vuoteen 2050 mennessä, yhteiskunnalle mahdollisimman pienin kustannuksin?  VATT:n Marita Laukkanen kuuluu hankkeen ekonomistitiimiin, joka selvittää tätä dynaamisen ohjelmoinnin keinoin.

Suomi on sitoutunut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 80–95 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Koska taloudellisesti järkevää tapaa varastoida sähköä ei toistaiseksi ole olemassa, ei tavoitteisiin päästä yksinkertaisesti niittaamalla pois kaikkea fossiilista tuotantoa. Tuuli- ja aurinkovoima ovat vaihtelevia energiatuotannon muotoja, joten sähköntuotannossa tarvitaan säätövoimaa turvaamaan sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapaino kaikkina aikoina. ”Tästä päästään kysymyksiin tuotantokapasiteetin sopeutuksesta – kuinka paljon kunkin energiatuotantomuodon infrastruktuuriin tulisi investoida ja milloin”, Laukkanen kertoo.

BCDC Energia -hankkeen ekonomistitiimi kehittää Suomen energiajärjestelmää kuvaavan dynaamisen optimointimallin, jonka avulla voidaan määritellä optimaalinen energiantuotantorakenne vähähiiliselle Suomelle. Tässä työssä hyödynnetään dynaamisen ohjelmoinnin menetelmiä ja numeerista optimointia. Malli kalibroidaan kuvaamaan Suomen energiajärjestelmää käyttämällä sähkön kysyntäennusteita sekä aineistoa olemassa olevasta voimalaitoskannasta.

Lähtökohtana ovat Suomen päästötavoitteet vuoteen 2050 mennessä. Yllä kuvatun mallin avulla saadaan siis selville, miten näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä aikavälillä 2016–2050 siten, että kustannukset ovat yhteiskunnalle mahdollisimman pienet.

Pilvestä joustoa sähkömarkkinoille

Taloustieteilijät muodostavat yhden BCDC Energia -hankkeen kaikkiaan viidestä tutkimusryhmästä. BCDC Energia on Suomen Akatemian alaisen Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama tutkimushanke, jossa mukana ovat Oulun ja Helsingin yliopistot, Suomen ympäristökeskus, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus sekä Ilmatieteen laitos.

BCDC Energia -tutkimushankkeessa markkinamekanismit yhdistyvät uuden sukupolven ICT- ja digipalveluihin sekä täsmentyviin sääennusteisiin. Lopputuloksena kehitetään moderni verkkokauppa sähkönkulutuksen sekä pientuotannon myyntiin ja ostoon.

Viestintä ja vuorovaikutteisuus korostuvat STN:n rahoittamissa hankkeissa, joissa etsitään konkreettisia ratkaisuja suuriin ja monitieteistä otetta vaativiin haasteisiin. BCDC Energian juuri avattujen verkkosivujen tehtävä on välittää tietoa ja tunnelmia hankkeen etenemisestä. Sivuilta löytyy muun muassa koko hankkeen ja yksittäisten tutkimusryhmien esittelyt, tutkimustyön vaiheista kertovat uutiset sekä persoonallisella otteella laaditut blogit. Seuraamalla verkkosivujen uutisointia pääset mukaan tieteen tekemiseen. Jatkossa sivuilla kerrotaan esimerkiksi energiasää-ennusteen kehittämisestä.

Verkkosivutyöskentelyssä ovat olleet aktiivisesti mukana kaikki BCDC Energian tutkimusryhmät. Tutkimuksen johtaja, professori Rauli Svento kiittelee tutkijoiden osallistumista. ”Tutkijat ovat tehneet arvokasta työtä tieteen popularisoimiseksi ja luoneet visuaalista identiteettiä osallistumalla kuvitustyöhön. Näin sivut tuovat esiin tutkimusryhmien tavoitteita ja -aloja monin tavoin.”

Lisätietoja:

yksikönjohtaja Marita Laukkanen, puh. 0295 519429, marita.laukkanen (at) vatt.fi
professori Rauli Svento, puh. 0294 482912, rauli.svento (at) oulu.fi

Lue lisää:

BCDC Energia -tutkimushankkeen verkkosivut

Tiedote Uutinen Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energia energiajärjestelmä kannustimet luonnonvarat tuulivoima uusiutuva energia ympäristö ympäristötaloustiede
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla