VATT Policy Brief 3-2013: Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita

Julkaisuajankohta 5.11.2013 10.00
Tiedote

Asuntokauppojen varainsiirtovero aiheuttaa suurta haittaa verrattuna siitä saatavien verotulojen määrään, koska se vähentää asuntokauppoja ja muuttamista. Asuntokanta on näin tehottomassa käytössä.

VATT:n uusimmassa Policy Brief -artikkelissa analysoidaan varainsiirtoveroa kansainväliseen tutkimustietoon perustuen. Asuntokauppojen varainsiirtovero kiristyi entisestään maaliskuussa 2013.

Muuttamisen väheneminen johtaa siihen, että ihmiset asuvat perhekokoon, tuloihin ja työpaikan sijaintiin nähden huonosti sopivissa asunnoissa. Esimerkiksi lapsiperhe ei muuta isompaan asuntoon, vaikka lapsiluku kasvaa, ja vanhemmat jäävät asumaan tarpeisiinsa nähden liian suuren asuntoon, kun lapset muuttavat omilleen. Verosta aiheutuu haittaa ihmisille ja asunnot ovat tehottomassa käytössä.

– Varainsiirtoveroa voi myös pitää epäoikeudenmukaisena, toteaa VATT:n erikoistutkija Teemu Lyytikäinen. – Ne, jotka ovat pakotettuja muuttamaan eron tai työpaikan menetyksen takia, maksavat enemmän veroa.

Parin viime vuoden aikana on julkaistu useita ulkomaisia empiirisiä tutkimuksia, joiden mukaan varainsiirtovero vähentää muuttamista ja asuntokauppaa. Tuoreessa VATT:n ja London School of Economicsin (LSE) tutkimuksessa kävi ilmi, että kahden prosenttiyksikön nousu varainsiirtoverossa vähensi britannialaisten kotitalouksien muuttoalttiutta noin 30 prosenttia. Tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että yhden prosenttiyksikön kasvu varainsiirtoverossa vähentää asuntokauppoja Suomessakin noin 10–20 prosenttia.

Varainsiirtoveron aiheuttama haitta on siis suuri verrattuna siitä saataviin verotuloihin. Saman summan voisi kerätä pienemmällä haitalla esimerkiksi kiinteistöveroa korottamalla tai omistusasumisen tukiin eli asuntotulon verottomuuteen tai asuntolainojen korkovähennysoikeuteen kajoamalla.

Kiinteistöveron puolesta puhuu esimerkiksi Kanadassa Toronton alueella tehty tutkimus. Sen mukaan varainsiirtovero aiheuttaa yhteiskunnalle merkittävästi suuremman hyvinvointitappion kuin kiinteistövero. Kiinteistövero ei vaikuta muuttamiseen, koska sitä maksetaan yhtä paljon riippumatta siitä, vaihtaako asunto omistajaa.

Varainsiirtoveron korotusta koskevassa lakiesityksessä veroa puolusteltiin sillä, että hinnalla ja korkotasolla on asunnonvaihtajille verokustannusta suurempi merkitys. Todellisuudessa väite ei puolla varainsiirtoveroa, sillä varainsiirtoveron haitallisuus ei riipu asuntohintojen ja korkojen kehityksestä.

Lakiesitys aliarvioi varainsiirtoveron vaikutusta myös siksi, että vero on vain osa muuttamisen kustannuksista ja voi olla pienempi kuin vaikkapa välityspalkkio. Varainsiirtovero on kuitenkin ainoa muuttokustannusten osatekijä, joka on suoraan politiikalla päätettävissä.

Asuntokauppojen varainsiirtovero peritään asunnon koko hinnasta. Omakotitalojen veroaste on 4 prosenttia ja osakehuoneistojen veroaste nousi tämän vuoden maaliskuussa 1,6 prosentista 2 prosenttiin. Lisäksi varainsiirtovero maksetaan nykyään koko velattomasta hinnasta, eikä vain myyntihinnasta. Varainsiirtoveron tuotto oli vuonna 2012 noin 580 miljoonaa euroa, josta valtaosa kertyi asuntokaupoista. Veron kiristyksellä tavoitellaan noin 80 miljoonan lisäverotuloa vuodessa.

Lisätietoja:

Teemu Lyytikäinen, erikoistutkija, [email protected], 0295 519 431

Artikkeli:

VATT Policy Brief 3-2013: Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita

Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous Tiedote asuminen asuntomarkkinat kotitaloudet käyttäytymisvaikutukset politiikkatoimenpiteet varainsiirtovero verotus