Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Vuoden 2024 talousarvioesitykseen liittyvät ehdotukset

15.9.2023 Tuomas Matikka, Tuomas Kosonen, Ilpo Kauppinen, Elias Einiö

Lausunto valtiovarainministeriölle

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/23487/2023 / VM082:00/2023
Lausunnon diaarinumero: VATT/334/07.01/2023

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa vuoden 2024 talousarvioesitykseen liittyvistä, pääosin hallitusohjelmaan liittyvästä ehdotuksista. VATT lausuu näistä seuraavasti:

1. Työtulovähennyksen enimmäismäärän korotuksen uudelleenkohdentaminen. (Tuomas Matikka, johtava tutkija ja Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori)

Esitys koskee ikäperusteisen työtulovähennyksen muuttamista siten, että aiemmat työtulovähennyksen korotukset poistetaan alle 65-vuotialta, ja että 65 vuotta täyttäneiden korotusta vastaavasti nostetaan edelleen 600 eurosta 1200 euroon. Esityksen pääasialliset perustelut koskevat julkistalouden tasapainottamista sekä eläkeiän saavuttaneiden henkilöiden työnteon taloudellisten kannustimien parantamista.

Arviomme mukaan työtulovähennyksen enimmäismäärän korotuksen poistaminen alle 65-vuotiailta on perusteltua. Korotus koskee suurta joukkoa työntekijöitä, jolloin sen verotuloja vähentävät vaikutukset ovat merkittäviä. Lisäksi tutkimusnäyttö taloudellisten kannustimien vaikutuksista työntekoon ei yleisesti tue sitä, että korotetulla työtulovähennyksellä olisi merkittäviä työllistäviä vaikutuksia (Matikka, Harju ja Kosonen, 2016). Tästä syystä työssäkäyvien alle 65-vuotiaiden työtulovähennyksen poistolla ei voi olettaa olevan erityisen merkittäviä negatiivisia työllisyysvaikutuksia. 

Toisaalta 65 vuotta täyttäneiden työtulovähennyksen edelleen korottaminen 600 eurosta 1200 euroon työn tarjonnan lisäämiseksi ei ole tutkimustiedon mukaan erityisen hyvin perusteltua, sillä sen työllisyyttä kasvattava vaikutus on todennäköisesti korkeintaan maltillinen (Laun, 2017). Lisäksi jo eläkkeellä olevien työnteon taloudelliset kannustimet ovat Suomessa verrattain hyvät ilman edelleen korotettua työtulovähennystäkin (Matikka, 2014).

Laun, L. (2017). The Effect of Age-Targeted Tax Credits on Labor Force Participation of Older Workers. Journal of Public Economics, vol. 152, s. 102-118.

Matikka, T. (2014). Eläkeläisten työnteon taloudelliset kannustimet. VATT Muistiot 41.

Matikka, T., Harju, J. ja Kosonen, T. (2016). Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan. Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 5/2016.

2. Matkakuluvähennyksen omavastuun korotus.

Ei lausuttavaa

3. Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön perusteella myönnettävän määräaikaisen kotitalousvähennyksen korotuksen jatkaminen vuodella 2024 (Tuomas Matikka, johtava tutkija ja Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori)

Kotitalousvähennys kokonaisuutena heikentää julkista taloutta noin puolella miljardilla eurolla vuosittain. Jos julkista taloutta haluttaisiin sopeuttaa nykyistä voimakkaammin, saattaisi kotitalousvähennyksen pienentäminen olla yksi varteenotettava vaihtoehto. Tämä johtuu siitä, että kotitalousvähennyksellä saavutetaan hyvin vähäisiä palvelujen kulutusta tai palvelualojen työllisyyttä lisääviä vaikutuksia suhteessa menetettyihin verotuottoihin. 

4. Kotitalousvähennyksen ulottaminen kotona annettaviin fysioterapia- ja toimintatera-piapalveluihin (Tuomas Matikka, johtava tutkija ja Tuomas Kosonen, tutkimusprofessori)

Esitys on pidentää kotitalousvähennyksen määräaikaista korotusta vuodella sekä laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapiaa ja toimintaterapiaa. Esityksen perusteella tämä heikentäisi verotuottoja 44 miljoonalla eurolla vuositasolla. Kuten esityksessä on todettu, tällä luultavasi olisi melko vähäinen vaikutus kotitalousvähennyksen kohteena olevien palveluiden kulutukseen ja sitä kautta pieni vaikutus palvelualojen työllisyyteen. Tämän lisäksi kotitalousvähennys kohdentuu keski- ja suurituloisille kotitalouksille, joten esityksen vaikutus on tulonjakoa eriyttävä. 

5. Määräaikaisen rahastopoikkeuksen jatkaminen vuodelle 2024.

Ei lausuttavaa

6. Ulkomaisten erityisasiantuntijoiden lähdeverotuksen määräajan pidentäminen 7 vuoteen. 

Lausutaan seuraavaa (Ilpo Kauppinen, erikoistutkija):

Avainhenkilölain mukaan ulkomailta tulevat henkilöt, joilla on erityisasiantuntemusta tai jotka toimivat opettajina suomalaisessa ylemmässä oppilaitoksessa tai harjoittavat tieteellistä tutkimusta yleiseksi eduksi, voivat Suomesta saadun palkkatulonsa verotuksessa tietyin edellytyksin valita tavallisen tuloverotuksen sijaan palkkatulon lähdeverotuksen 48 kuukauden ajaksi. Palkkatulon lähdevero on 32 prosenttia palkan kokonaismäärästä. Vuodesta 1996 saakka määräaikaisesti voimassa ollut avainhenkilölaki säädettiin lailla pysyväksi vuonna 2019. Käsillä olevassa esityksessä avainhenkilölain enimmäistyöskentelyaika ehdotetaan pidennettäväksi 48 kuukaudesta 84 kuukauteen, jolloin avainhenkilön saamasta palkkatulosta perittäisiin 32 prosentin lähdeveroa kolme vuotta pitempään kuin nykytilanteessa.

Suomen avainhenkilölain vaikutusta asiantuntijoiden maahanmuuttoon ei ole tutkittu, mutta olemassa olevan tutkimustiedon perusteella avainhenkilölain kaltainen veropolitiikka on toimiva tapa houkutella ulkomaista työvoimaa. Tuloverotuksen ja kansainvälisen muuttoliikkeen yhteyttä selvittävässä tutkimuksessa painottuu kautta linjan se, että ulkomaisten henkilöiden muuttopäätökset reagoivat verotukseen, kun taas kotimaisten henkilöiden maastamuuttoon verotus ei näytä juurikaan vaikuttavan.1). Epäsymmetria verotuksen vaikutuksessa kotimaisten ja ulkomaisten henkilöiden muuttoliikkeeseen voi selittyä esimerkiksi sillä, että päätös muuttaa pois kotimaasta liittyy enemmänkin muihin tekijöihin kuin verotukseen, kun taas mahdollisten kohdemaiden välillä valintaa tehtäessä verokannustimilla voi olla enemmän vaikutusta. Näin ollen työvoiman saamiseen ja maassa pitämiseen tähtäävää veropolitiikkaa on tarkoituksenmukaista kohdentaa ulkomaiseen työvoimaan.

Suomen avainhenkilölain kaltaista politiikkaa on tutkittu Tanskan ulkomaisten asiantuntijoiden erityisverokohteluun liittyen (Kleven ym., 2014). Tutkimuksen mukaan erityisverokohtelu lisäsi sen kohteena olevan korkeatuloisen ja asiantuntemusta omaavan työvoiman määrää Tanskassa.

Alankomaissa sovellettavan ulkomaisten työntekijöiden erityisverokohtelun kestoajan lyhentämisen vaikutuksia selvittävän tutkimuksen (Giarola ym. 2023) mukaan kestojan lyhentäminen puolestaan lisäsi politiikan kohteena olleiden henkilöiden maastamuuttoa. Tuloksen perusteella on syytä olettaa, että Suomen avainhenkilölain enimmäistyöskentelyajan pidentäminen vaikuttaisi vastaavasti siten, että lain kohteena olevat ulkomaiset henkilöt pysyisivät Suomessa pidempään.

Ulkomaisten avainhenkilöiden erityisverokohtelu vaikuttaakin tutkimustiedon valossa Suomen näkökulmasta järkevältä politiikalta, ja enimmäistyöskentelyajan pidentäminen tekee todennäköisesti erityisverokohtelusta ulkomaisten asiantuntijoiden näkökulmasta entistä houkuttelevamman ja auttaa pitämään heidät pidempään maassa.

________

1 Ks. Kleven ym., 2013; Kleven ym., 2014; Akcigit ym., 2016; Kalin ym. 2022.

________

Akcigit, U., Baslandze, S. & Stantcheva, S. (2016), ‘Taxation and the international mobility of inventors’, American Economic Review 106(10), 2930–81.

Giarola, J. V. C., Marie, O., Cörvers, F & Schmeets, H, Should I pay or should I go? Dutch Evidence on tax-induced out-migration. CEPR Discussion Paper 55990-1694013237.

Kauppinen, I., Kalin, S., Kotakorpi, K. & Pirttilä, J. (2022), Migration and tax policy: Evidence from Finnish full-population data, VATT Working Papers 150.

Kleven, H. J., Landais, C. & Saez, E. (2013), ‘Taxation and international migration of
superstars: Evidence from the European football market’, American Economic Review 103(5), 1892–1924.

Kleven, H. J., Landais, C., Saez, E. & Schultz, E. (2013), ‘Migration and Wage Effects of Taxing Top Earners: Evidence from the Foreigners Tax Scheme in Denmark’, The Quarterly Journal of Economics 129(1), 333–378.

Kleven, H., Landais, C., Muñoz, M. & Stantcheva, S. (2020), ‘Taxation and migration: Evidence and policy implications’, Journal of Economic Perspectives 34(2), 119–42.
URL: https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/jep.34.2.119

Kohtaan "Avainhenkilölain enimmäistyöskentelyaika ehdotetaan pidennettäväksi 48 kuukaudesta 84 kuukauteen" lausutaan seuraavaa (Elias Einiö, johtava tutkija):

Tämän voidaan arvioida lisäävän korkean osaamisen työvoimaa ja sitä myötä innovaatioita ja tuottavuutta. Toimi vaikuttaa talouden kasvuun kahdella tavalla. Ensinnäkin se voi lisätä työpanoksen määrää. Toisaalta sen voidaan odottaa parantavan tuottavuuskasvua mikäli se lisää T&K-toiminnoissa työskentelevien osaajien määrää. Einiön ym. (2022) mukaan yhden prosenttiyksikön kasvu korkean osaamisen työvoiman määrässä lisää talouden kasvuastetta 0.11 prosenttiyksiköllä. Tutkimuksen mukaan julkisen T&K-rahoituksen ja korkean osaamisen työvoiman yhtäaikaisella lisäämisellä on myös toisiaan tukevia myönteisiä lisävaikutuksia. Toimen voidaan siis katsoa tukevan ja tehostavan TKI-rahoituslain myötä kasvatettavan tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan suunnattavan julkisen rahoituksen vaikutuksia. Lisäksi toimen voidaan odottaa vahvistavan julkista taloutta verotulojen kasvun ja hoitosuhteen mahdollisen parantumisen myötä. Sitä, kuinka paljon korkean osaamisen työvoiman määrä toimen myötä lisääntyy, on vaikea kuitenkin arvioida.

Einiö, E., Koski, H., Kuusi, T., ja Lehmus, M. (2022). Innovation, reallocation, and growth in the 21st century. Publications of the Government´s analysis, assessment and research activities, 2022:1

7. Perintöveron maksuajan pidentäminen 10 vuoteen.

Ei lausuttavaa

Mikael Collan
Ylijohtaja

Seppo Kari
Tutkimusjohtaja

Elias Einiö Ilpo Kauppinen Tuomas Kosonen Tuomas Matikka
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot