Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Hallituksen esitys valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (Valtiovarainministeriö,  VN/21424/2021)

31.1.2022

Lausunto valtiovarainministeriölle

Lausunnon diaarinumero: VATT/486/07.01/2021

Hallituksen esitys valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (Valtiovarainministeriö,  VN/21424/2021)

Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.12.2021 lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen perusteista annetun lain muuttamista ja julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain 2 §:n muuttamista. Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittumisen perusteista annettuun lakiin tehtävillä muutoksilla uudistettaisiin valtion virastojen aukiolosääntely ja kumottaisiin voimassa oleva asetus valtion virastojen aukiolosta.

Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 31.1.2022.

Lausuntopalvelu.fi kysymykset vastauksineen

1. Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisesta annetun lain 5 b §:ssä säädettäisiin viranomaisen palveluaikojen riittävästä tasosta ja valtioneuvoston asetuksella eräiden palveluiden vähimmäistasosta erilaisissa toimipaikoissa. Käykö valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annettuun lakiin ehdotetun 5 b §:n (riittävät palvelut) ja asetusluonnoksessa säädettyjen vähimmäispalveluaikojen suhde esityksestä selväksi?

Valtion palveluiden saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen perusteet riittävistä palveluista (5 b §) ja sen suhde asetusluonnokseen valtion viranomaisten vähimmäispalveluajoista sekä viranomaisista, viranomaisryhmistä, palveluista, palvelukanavista ja toimipaikoista, joihin palveluaikoja sovelletaan, käy esityksestä hyvin selkeästi esille.

2. Miten ehdotettu sääntely soveltuu edustamaanne viranomaiseen tai hallinnonalaan? Johtaisiko esitys edustamanne viranomaisen tai hallinnonalan palveluaikojen välittömiin muutospaineisiin ja resurssien uudelleensuuntaamiseen?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen osalta valtion palvelujen saatavuuden ja toimintojen sijoittamisen riittävistä palveluista (5 b §) antaa sellaisenaan riittävät perusteen tutkimuslaitoksen palvelujen järjestämiseksi. Tutkimuskeskuksen toiminnan luonteen vuoksi palvelujen saatavuuden ja riittävyyden turvaaminen ei edellytä sen käsityksen mukaan valtioneuvoston asetuksella annettavien viranomaisten vähimmäispalveluajoista ehdotetun tarkempien säännösten soveltamista.

Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta annetun lain (27/1990) mukaan sen tehtävänä on julkisen talouden toiminnan tehostamiseen ja siihen liittyvää talouspoliittista päätöksentekoa palveleva tutkimus- ja selvitystyö sekä kansantalouden pitkän aikavälin kehityksen tutkimus. Tutkimuskeskus ei tuota kansalaisille palveluja, neuvontaa tai järjestä käyntiasiointipalveluja, vaikka tiedottaakin tutkimustuloksistaan ja osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen. Tutkimuslaitos ei toimi myöskään kansalaisten hallintoasioiden vireillepanoviranomaisena eikä käsittele muitakaan kansalaisten oikeusturvaan liittyviä muutoksenhakuprosesseja.

Tässä suhteessa Valtion taloudellinen tutkimuskeskus pitää perusteltuna, että se rajattaisiin kokonaan valtion viranomaisten vähimmäispalveluajoista mahdollisesti annettavan asetuksen soveltamisen ulkopuolelle. Rajaus mahdollistaisi toiminnan ja palvelujen järjestäminen nykyistä tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, jossa huomion keskipisteenä on palvelujen tarkoituksenmukainen järjestäminen – ei aukioloajan säädöksessä olevan normin toteuttaminen.

3. Tulisiko asetusehdotuksen mukaista toimipaikkaperusteista viranomaisjako tai eri ryhmiin kuuluvien toimipaikkojen vähimmäispalveluaikoja muuttaa? Miten ja millä perusteella?

Toimipaikkaperusteinen viranomaisjako on perusteltua esityksen mukaisesti, kun arvioidaan viranomaisen perustehtävien toteuttamista, toimivaltaa ja palvelujen nykyistä saavutettavuutta. Sääntely muistuttaa kuitenkin pohjimmiltaan hyvin paljon viraston aukioloaikoja koskevaa sääntelyä, jossa yhtenä keskeisenä lähtökohtana on kansalaisten perusoikeuksien toteutuminen riippumatta kansalaisen kyvystä saada tietoja asiassaan tai saada hallintoasiansa vireille viranomaisessa. 

Nykyisten digitaalisten palvelualustojen kehitysvaiheessa ja kansalaisten digitaitojen hallinnan kehitysvaiheessa esitetty lähtökohta on kokonaisuuden kannalta perusteltu, vaikka sivuttaakin tässä vaiheessa osittain palvelujen tulevaisuuden kehitykseen liittyvät mahdollisuudet. Toimipaikkaperusteinen lähestymistapa ei sellaisenaan kuitenkaan muodostu tässä vaiheessa kehittämisen esteeksi, mitä on pidettävä hyvänä asiana. 

4. Ovatko edustamanne viranomaisen/hallinnonalan palveluaikojen muutospaineet niin mittavia, että viranomainen olisi syytä rajata asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle asetuksen 1 §:ssä? Onko erityislainsäädännössä hallinnonalaanne/edustamaanne viranomaista koskeva poikkeus aukiolosääntelystä?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen rajaaminen valtion viranomaisten vähimmäispalveluajoista annettavan asetuksen ulkopuolelle perustuu sen laissa määriteltyyn perustehtävään. Tätä on perusteltu tarkemmin kysymyksen 2. kohdalla.

5. Miten riittävästä palveluajasta huolehdittaisiin, jos valtion palveluiden saatavuuden ja sijoittamisen perusteista annettua lakia ja lausunnolla olevia vähimmäispalveluaikoja ei noudatettaisi hallinnonalallanne/edustamassanne viranomaisessa?

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen näkemyksen mukaan laki valtion palveluiden ja toimintojen sijoittamisen perusteista annetun lain muuttamisesta antaa hyvän säädösperustan ja periaatteet, jolla palvelujen saatavuus voidaan järjestää tutkimuskeskuksessa tarkoituksenmukaisella tavalla, vaikka tutkimuskeskus rajattaisiin valtion viranomaisten vähimmäispalveluaikoja koskevan asetuksen soveltamisen ulkopuolelle.

6. Mahdollistaisiko 5 b § edustamanne viranomaisen/hallinnonalan palvelutoiminnan kehittämisen?

Kyllä mahdollistaa, mikäli sen yhteydessä huolehditaan tutkimuskeskuksen rajaaminen valtion viranomaisten vähimmäispalveluaikoja koskevan asetuksen soveltamisen ulkopuolelle.

7. Ehdotuksessa vähimmäispalveluaikoja koskevaa sääntelyä ehdotetaan valtioneuvoston asetuksen tasolla säädettäväksi. Tällöin vähimmäispalveluajat olisivat joustavasti uudistettavissa toimintaympäristön muuttuessa ja palvelutoiminnan kehittyessä. Pidättekö tätä säädösteknistä ratkaisua hyvänä sillä edellytyksellä, että se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset?

Pidämme vähimmäispalveluaikojen sääntelyä asetuksen tasolla säädettäväksi hyvänä ratkaisuna, mikäli se täyttää perustuslain asettamat vaatimukset.

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Mikael Collan
Ylijohtaja

Markku Kivioja
Talous- ja hallintojohtaja

Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla