VATT ei ole tarkoitushakuinen

28.10.2013 Blogi Tuomas Kosonen, Jarkko Harju

Yleensä ajatellaan, että puolueettoman tutkijan tarkoituksena on löytää piilevä totuus, kun taas etujärjestön tarkoituksena on pitää esillä taustaryhmän etua.

Ravintoloiden arvonlisäveroa (alv) alennettiin taannoin työllisyysvaikutusten toivossa. Tutkimuksemme löysi sen piilevän totuuden, että kyseinen veromuutos ei parantanut ravintola-alan työllisyyttä.

VATT julkaisi tutkimuksen ravintoloiden alv-alennuksen vaikutuksista 9.10. Tutkimuksessa havaittiin, että alv-alennus 22 prosentista 13 prosenttiin ei lisännyt ravintola-alan työllisyyttä. Suhteessa uudistukselle asetettuihin tavoitteisiin alennus oli siis tehoton.

Ravintola-alan etujärjestö MaRa ry julkaisi tutkimuksen julkistamispäivänä tiedotteen, jossa VATTin tutkimuksen väitettiin olevan tarkoitushakuista ja sisältävän virheitä. MaRa ry:n toimitusjohtajan Timo Lapin mielipiteitä siteerattiin Helsingin Sanomien aihetta käsittelevässä jutussa (10.10.), ja lisäksi hänen mielipidekirjoituksensa julkaistiin Kauppalehden Debatti-osiossa (15.10.).

Palaamme tässä MaRa ry:n esittämiin väitteisiin. Ensiksikin, tutkimuksen ainoana tarkoituksena oli selvittää parhain mahdollisin menetelmin, kuinka tehokas keino alv-alennus on palvelualojen toimeliaisuuden ja työllisyyden lisäämisessä. Muuta tarkoitusta tutkimuksella ei ollut eikä VATT:lla ollut eikä ole mitään ennakkotoivetta tai intressiä sen suhteen, mitä tutkimus paljastaa.

Toiseksi, MaRa ry nosti yhdeksi keskeiseksi ongelmaksi sen, ettemme tutkimuksessa esitä ravintoloiden koolla painotettua tulosta hintavaikutuksista. Itse asiassa esitämme selvästi liikevaihdon suuruudella painotetun tuloksen, ja selitämme vielä senkin, mikä ero painottamattomalla ja painotetulla hintatuloksella on. Selitys löytyy myös 9.10. julkaistusta VATT:n tiedotteesta.

MaRa ry nostaa lisäksi ongelmaksi senkin, että hinta-aineistomme kerättiin satunnaisotannalla. Satunnaisotannan käyttö on kuitenkin tutkimuksissa tavallista ja tieteellisesti perusteltua. Satunnaisotanta on nimenomaan yksi tutkimuksemme vahvuuksista eikä heikkouksista.
Alv-alennuksen päätavoitteena oli lisätä työllisyyttä ja palveluiden myyntiä ravintola-alalla.

Tutkimuksemme mukaan näin ei käynyt, mikä saattaa näyttää etujärjestön silmissä epäedulliselta tulokselta. Toki myönnämme, että näiden vaikutusten selvittäminen on haastavaa, koska vaikutukset saattavat esiintyä vasta viiveellä, ja työllisyyteen vaikuttaa moni muukin seikka.

Vaikutusten selvittäminen vaatii lisäksi sen arvioimista, mitä olisi tapahtunut, jos alv-prosenttia ei olisikaan alennettu. Tätä vaihtoehtoista maailmantilaa arvioimme vertailemalla Suomen ravintolahintojen kehitystä Viron, Ruotsin ja Norjan ravintolahintoihin. Lisäksi vertasimme ravintoloiden myyntiä ja työllisyyttä suomalaisten hotellien vastaaviin lukuihin. Nämä vertailutiedot eivät liene täydellisiä, mutta tällä hetkellä parhaita saatavilla olevia.

Ravintoloiden alv-alennuksen työllisyys- ja myyntivaikutuksia koskeva VATT:n tutkimus on ainoa laatuaan. Sen on tehnyt riippumaton tutkimuslaitos tieteellistä kriittistä tarkastelua kestävällä tavalla. Tutkimuksemme ei varmaankaan ole viimeinen sana alv:n vaikutuksista palvelualoihin, mutta se tarjoaa kuitenkin päättäjälle ja kansalaiselle parhaan tällä hetkellä saatavilla olevan tiedon veronalennuksen vaikutuksista. Toivotamme tietysti tervetulleiksi kaikki uudet, tieteellisin menetelmin tehdyt analyysit, jotka valaisevat tätä kysymystä.

Jarkko Harju

Blogi Tiedote arvonlisävero kustannus-vaikuttavuusanalyysi palvelusektori politiikkatoimien vaikutusten arviointi työllisyys vaikuttavuusarviointi veropolitiikka verotus verouudistukset