Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Lausuntopyyntö ehdotuksesta tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisiksi tavoitteiksi VN/5386/2020

30.4.2021

Asiantuntijalausunto valtiovarainministeriölle

Lausunnon diaarinumero: VATT/95/07.01/2021

Valtiovarainministeriö pyytää Valtion taloudelliselta tutkimuskeskukselta lausuntoa ehdotuksesta tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategisiksi tavoitteiksi julkiselle hallinnolle.

Ehdotus sisältää tiedon hyödyntämisen ja avaamisen strategiset tavoitteet julkiselle hallinnolle. Ehdotuksessa tavoitteet on jaettu neljään eri teemakokonaisuuteen: 1) Ohjaus, koordinaatio ja yhteistyö, 2) strategia ja toiminta, 3) tiedon hallinta ja 4) mahdollistajat. 

Kokonaisuutena ehdotus sisältää noin 80 erilaista tavoitetta. Näin suuri määrä tavoitteita asettaa huomattavia paineita julkisen hallinnon organisaatioille. Lisäksi suuri osa tavoitteista on ehdotuksessa muotoiltu niin, ettei ole helppoa arvioida, miten tavoitteiden saavuttamista olisi mahdollista seurata. Tavoitteiden suuri määrä johtunee siitä, että osa tavoitteista vaikuttaa olevan pikemminkin konkreettisia toimenpiteitä kuin strategisia tavoitteita (esim. Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen on otettu osaksi tulossopimuksia. tai Kriittiset ja arvokkaat tietoaineistot on määritelty ja tunnistettu.) Tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden välistä jakoa olisikin syytä täsmentää. 

Teemojen 1-3 tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet edellyttävät paljon uusia toimia julkisen hallinnon organisaatioilta ja luovat uusia seuranta-, koordinaatio- ja ohjausvastuita vielä ehdotuksessa avoimeksi jäävälle taholle. Tavoitteita tukevat toimenpiteet edellyttävät siis todennäköisesti julkisen hallinnon organisaatioiden lisäresursointia. Tämän takia Teeman 4: Mahdollistajat päätavoitteet

  • Tiedon hyödyntäminen ja avaaminen on resursoitu riittävästi.
  • Tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen on saatavilla kattavasti tukea ja opastusta eri muodoissa.
  • Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen osaamisen taso on korkea ja osaamisen kehittämiseen on tarjolla selkeitä koulutuspolkuja.
  • Tiedon hyödyntämiseen ja avaamiseen on tarjolla avoimia alustoja, kehitysympäristöjä ja työkaluja.

ovat oikeastaan edellytyksiä sille, että teemojen 1-3 tavoitteet on mahdollista tavoittaa, eivät niinkään itsenäisiä strategisia tavoitteita. Tätä olisi tarpeen selkeyttää ehdotuksessa.

Teeman 2 erilaiset tavoitteet ja toimenpiteet tukevat sitä, että Tiedon hyödyntämisestä ja avaamisesta tulee selkeästi määritelty osa organisaatioiden strategista tavoiteasetantaa. Tiedon sekä sen hyödyntämisen ja avaamisen painoarvo ja prioriteetti organisaatioissa kasvaa merkittävästi. Tämän tavoitteen yhteydessä olisi hyödyllistä huomioida myös se, että tavoitteiden saavuttaminen osaltaan muuttaa myös viranomaisten ja julkisten organisaatioiden toimintaympäristöä. Tiedon avaamisen tavoitteet tarkoittavat organisaatioiden näkökulmasta myös sitä, että viranomaisten päätösten perusteista tai niiden taustalaskelmista keskustellaan aikaisempaa enemmän myös julkisuudessa. Tämä kehitys on ollut jo nähtävissä koronapandemian aikana esimerkiksi pandemian leviämistä koskeviin laskelmiin tai korotteiden turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tämä korostaa viranomaisten asiantuntijaroolia ja edellyttää nykyistä enemmän valmiutta osallistua tietoa koskevaan kansalaiskeskusteluun.

Ehdotuksessa korostuu kaikille julkisille organisaatioille asetettavat tavoitteet tiedon hyödyntämisessä ja avaamisessa. Yhtä lailla tärkeää tietopohjan ja sen hyödyntämisen edistämisessä on se, että julkishallinnon aineistot saadaan nykyistä joustavammin ja laajemmin käyttöön sekä tutkimukseen että päätöksenteon valmisteluun. Sopiva strateginen tavoite voisi olla se, että Suomessa on maailman parhaat edellytykset tehdä julkishallinnon aineistoja hyödyntävää politiikanvalmistelua, selvitystyötä ja tutkimusta.

Tässä suhteessa keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat muun muassa panostukset julkishallinnon aineistojen saatavuuteen ja aineistoinfrastruktuuriin, luvanvaraisiin aineistoihin liittyvät prosessit, rahoitus ja hinnoittelu1.  On tärkeää pystyä yhdistämään tietoaineistoja organisaatioiden välillä saumattomasti rakenteiden estämättä ja siten, että se mahdollistaa poikkihallinnollisen tiedon tehokkaan käytön. Myös kustannustehokkuuden näkökulmasta tavoitteen tulee olla kokonaisratkaisujen luominen erillisratkaisujen sijaan.

________

1 Julkishallinnon aineistojen hyödyntämistä selvittävän työryhmän loppuraportti (Julkishallinnon aineistojen hyödyntämistä selvittävän työryhmän loppuraportti, Valtiovarainministeriön julkaisuja 2020:54) sisältää laajan joukon erilaisia konkreettisia toimenpide-ehdotuksia asian edistämiseksi.

________

Helsingissä 30.4.2021

Mikael Collan
Ylijohtaja

Essi Eerola
Tutkimusjohtaja

Essi Eerola Mikael Collan
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla