Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

VNS 1/2021 vp Valtioneuvoston koulutuspoliittinen selonteko (Eduskunnan sivistysvaliokunnalle)

3.5.2021

Asiantuntijalausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle

Lausunnon diaarinumero: VATT/159/07.01/2021

Eduskunnan sivistysvaliokunta on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston koulutuspoliittiseksi selonteoksi. Selonteossa valtioneuvosto esittää linjaukset koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi 2040-luvulle asti ja näitä linjauksia varten tarvittavat voimavarojen, rakenteiden ja ohjauksen muutokset. Linjaukset koskevat kaikkia koulutuksen osa-alueita aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Selonteossa keskustellaan myös siitä miten ennustettavat muutokset toimintaympäristössä - kuten väestönmuutos, teknologinen kehitys, ilmastonmuutos jne. - vaikuttavat koulutuspolitiikkaan tulevaisuudessa.

Selonteossa esitettävät koulutukselliset tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti: jokaisella lapsella on oltava oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, peruskoulun oppimistulokset kääntyvät nousuun ja oppimiserot pienenevät, koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon ja vähintään 50 prosenttia nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Lisäksi kaikille pyritään tarjoamaan mahdollisuus kehittää ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa sekä nostetaan suomalainen tutkimus korkealle kansainväliselle tasolle. Nämä ovat kaikki järkeviä tavoitteita. VATT keskittyy lausunnossa kommentoimaan tavoitteiden edellyttämiä resurssointeja sekä yksityiskohtaisemmin joidenkin tavoitteiden yhteydessä käsiteltyjä toimenpiteitä.

Selonteossa todetaan, että rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa. Nyt resurssoinnista mainitaan vain, että ikäluokkien pienenemisestä johtuvat säästöt kohdennetaan selonteon tavoitteiden mukaisen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen lainsäädännön ja rahoituksen kokonaisuudistuksen toimenpanoon. Sen sijaan korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevien tavoitteiden resurssointi jää selonteossa auki. Tämä on valitettavaa koska etenkin korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuden nostaminen 50 prosenttiin tulee vaatimaan merkittäviä lisäresursseja korkeakoulusektorille. Tässä yhteydessä olisi toivottavaa keskustella eri rahoitusvaihtoehdoista kuten yliopistojen pääomittamisesta sekä lukukausimaksuista. Jälkimmäisten yhteydessä on syytä nojautua kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan maltilliset lukukausimaksut eivät vähentäneet korkeakoulutukseen osallistumissa Saksassa (Bruckmeier ja Wigger, 2014) mutta korkeammat lukukausimaksut vähensivät osallistumista jonkin verran Britanniassa (Azmat ja Simion, 2018). Näiden tulosten valossa lukukausimaksuja voidaan tiettyyn rajaan asti käyttää tavoitteen saavuttamisen rahoittamiseksi.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena selonteossa nostetaan esiin varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen. Tämä tavoite on perusteltu varhaiskasvatuksen positiivisten vaikutusten sekä pohjoismaalaisittain matalien osallistumisasteiden valossa. Selonteossa esitetään kuitenkin hyvin vähän konkreettisia keinoja tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikka kotihoidon tuki ja sen kuntalisäyskäytännöt nostetaan esiin yhtenä todennäköisenä syynä mataliin osallistumisasteisiin, ei selonteossa kuitenkaan esitetä näiden tukien muutoksia yhtenä keinona nostaa osallistumisastetta. Samanlainen konkreettisten keinojen puute koskee myös oppimistulosten parantamisen tavoitetta.

Toisen asteen suoritusasteen nostamisen kohdalla selonteko nostaa esiin jo päätetyn oppivelvollisuuden laajentamisen. Tämän lisäksi selonteossa esitetään, että lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen raja-aitoja vähennetään. Tätä toimenpidettä suunniteltaessa on syystä nojautua Ruotsissa saatuihin kokemuksiin. Ruotsissa lisättiin toisen asteen ammatillisten linjojen akateemista sisältöä 1990-luvulla. Tutkimusten mukaan (Hall, 2012) tämä uudistus lisäsi opintojen keskeyttämistä toisella asteella eikä vähentänyt eri linjojen välisiä eroja korkeakoulutukseen siirtymisessä. On tärkeä huomata, että Suomessa toisen asteen aloittavat opiskelijat ovat tulevaisuudessa oppivelvollisuuden piirissä, joten ruotsalaiset tutkimustulokset eivät välttämättä suoraan sovellu Suomen tilanteeseen. Koulutusohjelmien sisällön muutoksilla voi kuitenkin olla arvaamattomia vaikutuksia.

Helsingissä 3.5.2021

Mikael Collan 
Ylijohtaja

Tuomas Pekkarinen
Tutkimusprofessori

Lähteet:

Azmat, G. ja S. Simion, (2018): "Higher education funding reforms: A comprehensive analysis of educational and labour market outcomes in England", Centre for Economic Performance, DP 1529.

Bruckmeier, K. ja B. U. Wigger, (2014): "The effects of tuition fees on transition from high school to university in Germany", Economics of Education Review, 21, 14-13.

Hall, C. (2012): "The effects of reducing tracking in upper secondary school: Evidence from a large-scale pilot project", Journal of Human Resources, 47 (1), 237-269.

Tuomas Pekkarinen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla