Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

KAA 11/2021 vp Polttoaineveron alentaminen (Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto)

3.2.2023 Marita Laukkanen

Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

Lausunnon diaarinumero: VATT/21/07.01/2023

Kansalaisaloite polttoaineveron alentamiseksi

16.3.2021 päivätty kansalaisaloite ehdottaa, että nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin siten, että valmisteveroa laskettaisiin vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla.

Kansalaisaloitteen mukaan autoilijoiden kustannukset liikkumiseen ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Kuvio 1 alla näyttää liikennepolttoaineiden hinnat vuoden 2012 tammikuusta vuoden 2022 marraskuuhun, joka on viimeisin Tilastokeskuksen Energian hinnat -tilaston julkistama tieto (luettu 27.1.2023). Tilaston perusteella kansalaisaloitteen ajankohtana, vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä, polttoaineiden nimellishinnat ovat olleet samalla tasolla kuin vuonna 2012. Vaikka vuosien välillä on jonkin verran vaihtelua, hinnat eivät vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä ole olleet erityisen korkeita. Polttoaineiden hinnat alkoivat kuitenkin kohota vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä ja nousivat jyrkästi Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Polttonesteiden hinnat kääntyivät taas laskuun vuoden 2022 lopulla ja lähenivät Venäjän hyökkäyssotaa edeltänyttä tasoa, bensiinin (95 E 10) osalta jopa sotaa edeltävän tason alle. Polttoaineiden tulevaa hintakehitystä on vaikea arvioida, mutta viimeaikaiset muutokset polttoaineiden hinnoissa ovat seurausta Venäjän hyökkäyssodasta ja markkinoiden normaalista toiminnasta, eivät veronkorotuksista.

Kuvio 1. Moottoribensiinin (95 E 10) ja dieselöljyn kuluttajahinnat Suomessa

Kuvion 1 sisältö on selitetty tekstissä.

Lähde: Tilastokeskus, Energian hinnat. 

Polttoaineiden valmisteveron laskemisella vuoden 2021 tasosta 50 prosentilla tarkoittaisi merkittävää laskua valtion verotuloihin. Verotuotto polttoaineiden valmisteveroista oli vuonna 2,5 miljardia euroa (Valtion talousarvio 2023). Menetetty verotuotto tarkoittaisi, että olisi tarpeen joko korottaa muita veroja, leikata julkisia palveluja tai kasvattaa valtion velkaa. 

Kansalaisaloite tuo esiin huolen, että polttoaineverot lisäävät työssäkäynnin kustannuksia. Osittain vaikutusta työssäkäynnin kustannuksiin pyritään jo hillitsemään siten, että työmatkakuluihin voi saada verovähennystä, mikäli auton käyttö on välttämätöntä. Vähennystä korotettiin tilapäisesti vuodelle 2022 vastauksena kohonneisiin energian hintoihin. 

Kuvio 2. Polttonesteiden viikoittaiset keskihinnat.

Kuvion 2 sisältö on esitetty tekstissä.

Lähde: Tilastokeskus, Kokeelliset tilastot, polttonesteiden viikoittaiset keskihinnat.

Kansalaisaloite toteaa, että koska Suomen osuus globaaleista ilmastopäästöistä on pieni, ilmastosyyt eivät ole kestävä perustelu polttoaineverojen korotuksille. Oikeudenmukainen taakanjako maiden välillä on poliittisesti hankala kysymys. Suomi on kuitenkin yhdessä EU:n ja 194 maan kanssa sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen. Tämä sitoumus edellyttää, että Suomi vähentää päästöjään. Myös EU:n yhteiset päästövähennystavoitteet edellyttävät päästövähennystoimia kaikissa jäsenmaissa. Suomella on velvoite vähentää päästökaupan ulkopuolelle jäävän taakanjakosektorin päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Liikenne ja maatalous tuottavat valtaosan taakanjakosektorin päästöistä Suomessa. On poliittinen valinta, että taakanjakosektorin päästövähennykset on kohdennettu ennen kaikkea liikenteeseen. Polttoaineverot ovat tehokas keino vähentää liikenteen päästöjä. Jos polttoaineveroja alennettaisiin, olisi tarpeen kohdentaa merkittäviä lisäpäästövähennyksiä maatalouteen tai laajentaa muita liikenteen päästövähennystoimia. Näistä biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen korottaminen nostaisi myös polttoaineiden kuluttajahintoja. Vähäpäästöisen teknologian tukien lisääminen taas kasvattaisi valtion menoja, eikä tukien tehokkuudesta ole tietoa.

Marita Laukkanen
Johtava tutkija

Mikael Collan
Ylijohtaja

Marita Laukkanen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla