Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

HE 41/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024 (Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto)

16.10.2023 Elias Einiö

Teema: PL 32 - Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan tukeminen sekä talousarvioesityksen yleisperustelujen sivut 53–55

Lausunnon diaarinumero: VATT/385/07.01/2023

Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaostolle

Valtion TKI-rahoitusta esitetään lisättäväksi tuntuvasti. Lisäyksen taustalla on parlamentaarisen TKI-työryhmän linjaukset ja voimassa oleva lainsäädäntö, joka edellyttää julkisen T&Krahoituksen nostamista 1,2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä. Esityksessä T&Krahoitusta nostetaan vuodelle 2024 280 milj. euron verran, kun taas laissa säädetyn tason saavuttamiseksi lisäyksen tulisi olla vähintään 264 milj. euroa. Näin ollen esityksessä lain edellyttämä minimilisäys ylitetään 16 milj. eurolla.

Julkisen T&K-rahoituksen vaikutuksista yrityssektoriin

Tutkimus on osoittanut, että T&K-toimintaan kohdistetuilla suorilla ja verotuilla voidaan lisätä yritysten T&K-investointeja ja innovaatioita [1,2,3,4,5]. Yhdysvaltojen ja Suomen talouksien mallinnuksissa on myös havaittu myönteisiä kokonaistaloudellisia vaikutuksia, mm. talouden kasvuasteen lisääntyminen [6,7].

Suorien tukien kohdalla on erityisesti kiinnitettävä huomiota oikeaan kohdentamiseen, sillä tuet voidaan kohdentaa myös tehottomasti (siten, että T&K-toiminta ei lisäänny) [8]. Tämä on erityinen haaste tilanteessa, jossa tukia jakavan viranomaisen valtuudet lisääntyvät voimakkaasti.

Vaihtoehto suorien tukien voimakkaalle lisäämiselle on yrityssektorille kohdennetun lisärahoituksen osittainen kanavoiminen T&K-verohuojennusinstrumentin kautta, nostamalla huojennuksen tasoa. Verohuojennusten myönteisistä vaikutuksista T&K-panoksiin ja innovaatioihin on viimeaikaisessa tutkimuksessa laajaa evidenssiä, mm. Isosta-Britanniasta [2].

Koulutuksen ja perustutkimuksen keskeinen rooli

Innovaatiotoiminta edellyttää korkeasti koulutettua osaavaa työvoimaa. Mikäli työvoiman tarjonta ei kasva samassa suhteessa T&K-rahoituksen kanssa, syntyy T&K-työn markkinoille palkannousupaineita. Lisärahoituksen osittainen siirtyminen palkkoihin vähentää sen vaikutusta T&K-panoksiin. Tästä syystä tasapainoisessa ja vaikuttavuuden maksimoivassa TKI-politiikan strategiassa tulisi kiinnittää erityistä huomiota myös käytettävissä olevan T&K-työvoiman ja tieteellisen osaamisen samanaikaiseen lisäämiseen.

Nykypäivän innovaatiot pohjaavat olemassa olevaan tietoon. Korkeatasoinen koulutus ja tutkimus ovat reunaehtoja maan innovaatiokyvykkyydelle. Viimeaikainen tutkimus on osoittanut, että taloudellisesti optimaalinen taso perustutkimuksen rahoitukselle on korkea [9].

TKI-rahoituksen tasosta

Kokonaistaloudellisessa mallinnuksessa on havaittu, että kasvun ja hyvinvoinnin kannalta yritysten T&K-toimintaan kohdennetun julkisen rahoituksen taso ei ole ollut riittävän korkea tällä vuosituhannella [7]. Mm. valikoimattoman tuen (eli esim. kaikkeen T&K-toimintaan kohdennetun verohuojennuksen) optimaalinen taso saavutetaan n. 40% tuki-intensiteetin nostolla aiempien vuosien tasoon nähden. Tämän seurauksena kokonaistaloudellisen hyvinvoinnin on arvioitu kasvavan 1,4%. Viimeisimmät lisäykset ovat lähentäneet rahoituksen tasoa kohti optimaalista, mutta nostovaraa on vielä jäljellä.

Suorien tukien osalta kokonaisnostotarve on pienempi, mikäli tuet kohdennetaan tehokkaasti. TKI-rahoituksen vaikuttavuuden varmistaminen ja systemaattinen kehittäminen Yrityssektorille suunnatun julkisen TKI-rahoituksen vaikuttavuutta on suositeltavaa arvioida tieteellisillä kokeilla [10]. Parlamentaarinen TKI-työryhmä on korostanut loppuraportissaan sitä, että kannustimen valmistelussa tulisi huomioida mahdollisuus sen toimivuuden seuraamiseen ja jälkikäteiseen tieteelliseen arvioimiseen. Tieteellisten arviointikokeiden suunnittelu ja niihin perustuvien koeasetelmien rakentaminen yritystukijärjestelmään edellyttää aina tiivistä yhteistyötä tutkijoiden ja tukitoimen toteuttavien tahojen välillä. Kattavat kotimaiset rekisteri- ja kyselyaineistot mahdollistavat kokeiden laadukkaan ja laajamittaisen toteuttamisen.

Ensimmäisenä askeleena suositamme suorien T&K-tukien vaikuttavuuden arviointia tieteellisellä, etukäteen suunnitellulla satunnaistetulla kokeella. Tämän tarvetta korostaa
entisestään rahoituksen voimakas lisääntyminen. Satunnaistettuja kokeita on toteutettu laajamittaisesti monilla yhteiskunnan alueilla (mm. lääketiede ja sosiaaliturva). Myös yrityspolitiikan alueella ollaan toteuttamassa ensimmäistä laajamittaista tieteellistä satunnaiskoetta (yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilu [11]).

Verotuen arvioinnin kohdalla varteenotettavimmat vaikuttavuusarvioinnin vaihtoehdot ovat rajatummat. Varteenotettavimmat vaihtoehdot ovat tuki-intensiteetin muuttaminen joko satunnaisesti valitulle koeryhmälle tai yritysten tunnuslukuihin perustuvia kokorajoja käyttäen. Molemmissa vaihtoehdoissa koeasetelma tulee etukäteen suunnitella tieteellisesti ja hallinnollisesti siten, että kokeesta voidaan odottaa saatavan tilastollisesti luotettavaa ja päätöksenteon kannalta hyödyllistä tietoa.

Mikael Collan
Ylijohtaja

Elias Einiö
Johtava tutkija

________

Kirjallisuusviitteet

[1] Einiö, E. (2014). "R&D subsidies and company performance: Evidence from geographic variation in government funding based on the ERDF population-density rule", Review of Economics and Statistics, 96(4), 710-728.

[2] Dechezleprêtre, A., Einiö, E., Martin, R., Nguyen, K. T. ja Van Reenen, J. (2023). "Do Tax Incentives Increase Firm Innovation? An RD Design for R&D, Patents, and Spillovers", American Economic Journal: Economic Policy, November 2023.

[3] Howell, S. T. (2017). “Financing innovation: Evidence from R&D grants", American Economic Review, 107(4), 1136-64.

[4] Rao, N. (2016). "Do tax credits stimulate R&D spending? The effect of the R&D tax credit in its first decade", Journal of Public Economics, 140, 1-12.

[5] Agrawal, A., Rosell, C. ja Simcoe, T. (2020). "Tax credits and small firm R&D spending", American Economic Journal: Economic Policy, 12(2), 1-21.

[6] Acemoglu, D., Akcigit, U., Alp, H., Bloom, N. ja Kerr, W. (2018). "Innovation, reallocation, and growth", American Economic Review 108, 3450-3491.

[7] Einiö, E., Koski, H., Kuusi, T., ja Lehmus, M. (2022). "Innovation, reallocation, and growth in the 21st century", Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:1.

[8] Einiö, E. (2022). "Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein", VATT Policy Brief 5/2022.

[9] Akcigit, U., Hanley, D., & Serrano-Velarde (2021). "Back to Basics: Basic Research Spillovers, Innovation Policy, and Growth", Review of Economic Studies 88, 1-43.

[10] Einiö, E., ja Hyytinen, A. (2019). "Yritystukien vaikuttavuuden arviointi satunnaistettujen vertailukokeiden avulla", Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:45.

[11] Einiö, E., Nivala, A., Nokso-Koivisto, O. (2021). "Yksinyrittäjien rekrytointituen vaikutusten arviointi: Suunnitelma satunnaistetusta kontrolloidusta kokeesta", Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:1.

Elias Einiö
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot