Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

HE 280/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi virvoitusjuomaverosta annetun lain muuttamisesta (Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto)

11.1.2023

Asiantuntijalausunto eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle

Lausunnon diaarinumero: VATT/538/07.01/2022

Esitys koskee voimassa olevan virvoitusjuomaveron muuttamista siten, että virvoitusjuomavero sisältäisi kuusi porrasta juomien sokeripitoisuuden mukaan. Nykyisin virvoitusjuomaverossa on kaksi porrasta siten, että juomissa, joissa ei ole lisättyä sokeria on alempi vero 13 senttiä litralta ja yli 0,5 prosenttia sokeria sisältävissä (alkoholittomissa) juomissa vero on 32 senttiä litralta. Ehdotettu veroasteikko alentaisi sellaisten juomien veroa, joissa on vähän sokeria. Vero kiristyisi sokeria sisältävien virvoitusjuomien osalta ollen 19 senttiä litralta juomille, joissa on hiukan enemmän sokeria kuin 0,5 prosenttia, ja kiristäisi merkittävästi paljon sokeria sisältävien juomien veroa ollen korkeimmillaan 46 senttiä litralta.

Ehdotuksen pääasiallinen perustelu on terveysohjauksen lisääminen. Tavoitteena on siis vähentää paljon sokeria sisältävien juomien kulutusta ja ohjata kulutusta juomiin, jotka sisältävät vähemmän sokeria.

Arviomme ehdotetun veromuutoksen vaikutuksista on kahtalainen. Perustuen aiempaan tutkimukseen (Kosonen ja Savolainen 2019), virvoitusjuomavero, joka kohtelee sokerillisia ja keinomakeutettuja, mutta muuten hyvin samankaltaisia, juomia eri tavoin ohjaa kulutusta. Ehdotettu muutos kohtelisi esimerkiksi saman tuotemerkin keinomakeutettua ja sokeria sisältävää versiota eri tavoin ja siksi sillä varmasti voisi olla ohjaava vaikutus. Ehdotettu muutos ei kuitenkaan yksiselitteisesti kiristäisi alkoholittomien ja lisättyä sokeria sisältävien juomien verotusta. Kulutusta saattaisi siis siirtyä myös kokonaan sokerittomista juomista vähän sokeria sisältäviin tuotteisiin samalla kun paljon sokeria sisältävien juomien kulutus osin ohjautuisi vähemmän sokeria sisältäviin juomiin. Ohjausvaikutus oletettavasti siis toimisi eri suuntiin, ja kokonaisvaikutusta voi olla hankala etukäteen arvioida.

Esityksen mukaan esimerkiksi sokeria sisältävien kolajuomien verotus nousisi nykyisestä 32 sentistä 39 senttiin litralta. Nämä ovat esimerkkejä tuotteista, joilla on hyvin samankaltainen sokeriton tuote, usein samaa tuotemerkkiä. Tämän muutoksen voi olettaa ohjaavan kulutusta hiukan nykyistä tilaa enemmän sokerittomiin tuotteisiin.

Virvoitusjuomien valmistajat saattavat reagoida porrastettuun veroasteikkoon vähentämällä joidenkin juomien sokeripitoisuutta. Oletettavasti kansainvälisten tuotemerkkien osalta todennäköisyys tähän on kuitenkin pieni Suomen ollessa pieni markkina-alue. Tämänkin oletetun muutoksen vaikutuksia arvioidessa on hyvä verrata juomien kulutuksen nykytilaan. Jos valmistajien reaktio kohdistuisi tuotteisiin joiden vero nousisi siten että tuotteen sokeripitoisuus vähenisi sen verran että vero olisi nykyisen kaltainen, olisi muutoksen terveysvaikutukset positiivisia. Kuluttajat voisivat tällöin säilyttää nykyisen kulutuskorin ja heidän kuluttamansa tuotteet sisältäisivät hieman vähemmän sokeria. Jos taas valmistajat muuttaisivat tuotettaan niin, että tuote sisältäisi melkein nykyisen määrän sokeria, mutta se pääsisi alemmalle veroportaalle, voisi alemman hinnan myötä tuotteiden kulutus lisääntyä ja siten myös sokerin kulutus, joten tällöin terveysvaikutus voisi olla negatiivinen.

Se on odotettavissa, että veron kiristäminen 46 senttiin litralta oletettavasti ohjaisi kulutusta pois niistä juomista johon tällainen korkea vero osuisi, kuten energiajuomilta.

Esityksessä mainitaan, että odotusarvoisesti veron muutos ei merkittävästi vaikuttaisi virvoitusjuomaveron tuottoon, koska osalla tuotteista vero kiristyy ja osalla kevenee. Todellinen vaikutus verotuottoon liittyy vaikutukseen kulutukseen, mitä yllä sanotusti on vaikea täsmällisesti arvioida etukäteen.

Tuomas Kosonen
VTT, Tutkimusprofessori
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Mikael Collan
Ylijohtaja
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

Tuomas Kosonen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla