Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

HE 58/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta (Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta)

15.11.2023 Teemu Lyytikäinen

Asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Lausunnon diaarinumero: VATT/435/07.01/2023

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: 
Lausunto hallituksen esityksestä laiksi toimeentulotuesta annetun lain 7 a §:n muuttamisesta

Esityksellä tavoitellaan säästöjä tiukentamalla asumismenojen huomioimista toimeentulotuessa. Asuinkunnasta ja kotitalouskoosta riippuvan asumismenonormin ylittyessä toimeentulotuen hakija ohjattaisiin hakeutumaan edullisempaan asuntoon laissa säädetyssä kolmen kuukauden määräajassa. Tämän jälkeen asumismenot huomioitaisiin vain asumismenonormin mukaisina, jollei laissa määritelty erityinen peruste asumiseen nykyisessä asunnossa täyty. Nykyiseen verrattuna asumismenonormien soveltaminen tiukkenisi normin ylittämiseen liittyvän tapauskohtaisen harkinnan poistuessa. Aiemmasta poiketen, normien suuruudesta säädettäisiin asetuksella.

Huomioita esityksen vaikutuksista

Eerolan ym. (2019) tutkimuksessa tarkastellaan toimeentulotuen asumismenonormin vaikutuksia tuensaajien asumisvalintoihin. Tutkimuksessa havaitaan, että vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa asuvien toimeentulotuensaajien muuttoalttius kasvaa asumismenojen ollessa normia korkeammat. Pelkkää yleistä asumistukea saavilla ei havaita vastaavaa muuttoalttiuden kasvua toimeentulotuen vuokranormin ylittyessä. Tulos viittaa siihen, että jo nykyjärjestelmässä asumistukinormi ohjaa tuensaajien käyttäytymistä lisäten asunnon vaihtamista. Tämä voi johtua asumistukinormiin liittyvästä ohjaus- tai kannustinvaikutuksesta. Tutkimuksessa havaitaan myös, että asumismenonormin aiemmin ylittäneet muuttajat asuvat muuton jälkeen hieman aiempaa edullisemmin ja ahtaammin. Normin ylittäneiden kuukausittaiset asumismenot pienenivät muuton yhteydessä kuitenkin keskimäärin vain muutamalla kymmenellä eurolla. Edullisemman asunnon löytäminen voi olla vaikeaa ja viedä paljon aikaa.

Hallituksen esitys vahvistaisi toimeentulotuen asumismenonormin ohjaus- ja kannustusvaikutusta, kun normista poikkeamisen hyväksyttyjä syitä tiukennettaisiin ja tapauskohtainen harkinta poistuisi. Esitys oletettavasti lisäisi asunnon vaihtamista normin ylittyessä. Lisääntyneestä muuttamisesta aiheutuva tuensaajien asumismenojen väheneminen voi kuitenkin jäädä pieneksi Eerolan ym. (2019) havaintojen perusteella. Lisäksi suuri osa tuensaajista pysynee asunnoissaan normin ylityksestä huolimatta. Muuttamiseen liittyy rahallisia, ajallisia ja usein myös henkisiä kustannuksia, mikä oletettavasti vähentää etenkin lyhytaikaisten tuensaajien reagointia toimeentulotuen normeihin. Eerolan ym. (2022) tulosten mukaan yleisen asumistuen saajat eivät merkittävästi muuta asumisvalintojaan tukijärjestelmän luomien kannusteiden mukaisesti, mikä todennäköisesti pätee myös toimeentulotukijärjestelmään.

Esitys heikentää sekä niiden asemaa, jotka eivät syystä tai toisesta onnistu saamaan edullisempaa asuntoa määräajan puitteissa, että myös asumismenonormin tiukemman soveltamisen takia asumistasostaan tinkivien tuensaajien asemaa.

Esityksen arvioidaan parantavan julkisen talouden tasapainoa vähentämällä vuosittaisia toimeentulotukimenoja 21,5–24,5 miljoonalla eurolla, mikä jakautuu puoliksi kuntien ja valtion kesken. Lisäksi työllisyyden arvioidaan kasvavan noin 1200 työllisellä, kun työllistymisestä tulee toimeentulotuensaajille aiempaa kannattavampaa. Esityksessä raportoidut vaikutusarviot vaikuttavat perustelluilta, mutta niihin liittyy merkittävää epävarmuutta.

Teemu Lyytikäinen
Johtava tutkija
VATT

Mikael Collan
Ylijohtaja
VATT
________

Lähteet:

Eerola, E. – Lyytikäinen, T. – Saarimaa, T. – Vanhapelto, T. (2022): The incidence of housing allowances, VATT Working Papers 149.

Eerola, Essi – Lyytikäinen, Teemu – Saarimaa, Tuukka – Öberg, Janna (2019): Toimeentulotuki ja asumiskustannukset, Teoksessa: Jauhiainen, S. & Korpela, T. (toim.) Toimeentulotuen saajien elämäntilanne, asuminen ja työnteko, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2019:28.

Teemu Lyytikäinen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot