Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

HE 121/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä siihen liittyviksi laeiksi (Eduskunnan talousvaliokunta)

11.10.2024 Marita Laukkanen ja Anna Sahari

Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle

Lausunnon diaarinumero: VATT/357/07.01/2024

Ehdotetussa laissa alennetaan jakeluvelvoitteen tasoa nykylainsäädäntöön säädetystä tasosta sekä ehdotetaan uutta joustomekanismia, jolla voisi kattaa osan jakeluvelvoitteesta. Lisäksi ehdotuksella pannaan täytäntöön EU:n RED III -direktiivi.

Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta investointeja houkutteleva maa (PM Orpon hallitusohjelma, luku 6).  Uusiutuviin polttoaineisiin liittyvien investointien osalta tämä vaatisi ennustettavaa ja vakaata energia- ja ilmastopolitiikkaa. Uusiutuvien polttoaineiden markkina perustuu sääntelyyn, koska uusiutuvat jakeet ovat pääsääntöisesti fossiilisia kalliimpia. Hallituksen esityksen (HE) ehdottamat muutokset jakeluvelvoitteeseen sekä uuden joustomekanismin luominen ovat ennakoimatonta politiikkaa, joka lisää epävarmuutta yritysten investointiympäristöön ja voi vähentää yritysten halua investoida uusiutuviin polttoaineisiin. Myös polttoaineen loppukäyttäjien näkökulmasta hallituskausittain vaihtuva sääntely tuo epävarmuutta, niin kuljetusalan kalustoinvestointeihin kuin yksityisautoilijoiden autohankintoihin.  
 
Ehdotetut muutokset jakeluvelvoitteeseen ja seuraamusmaksuihin sekä ehdotettu joustomekanismi ovat ristiriidassa Suomea sitovien päästövähennysvelvoitteiden kanssa. HE kasvattaisi liikennesektorin päästöjä; ilmastopaneelin mukaan jakeluvelvoitteen alentaminen sekä muut jakeluvelvoitteeseen ehdotetut muutokset johtavat siihen, että tieliikenteen päästötavoitetta ei saavuteta (Seppälä ym. 2024). Jos päästötavoitetta ei saavuteta, Suomi voi joutua paikkaamaan alijäämää ostamalla päästövähennysyksiköitä muilta mailta. Yksiköiden hintaan ja saatavuuteen liittyy paljon epävarmuutta; kustannukset voivat nousta korkeaksi ja ne kohdistuisivat suoraan julkiseen talouteen toisin kuin jakeluvelvoitteen aiheuttama kustannus, joka jakautuu polttoaineen kuluttajien kesken.  

HE sisältää uuden joustomekanismin, jolla voitaisiin kattaa 5,5 prosenttiyksikköä jakeluvelvoitteesta. Mekanismi pitäisi sisällään taakanjakosektoriin kohdistuvia vaihtoehtoisia päästövähennystoimia, joiden tulisi olla lisäisiä eli sellaisia, etteivät ne olisi toteutuneet ilman joustoja, sekä pysyviä. Käytännössä lisäisyyden osoittaminen on vaikeaa, ja on olemassa suuri riski sille, että joustomekanismin puitteissa toteutettavat toimet eivät tuota lisäisiä päästövähennyksiä. Vähennysten tulisi myös olla riippumattoman todentajan varmentamia. Todentajien hakemuksien käsittelyyn, hyväksymiseen, raportointivelvollisuuksiin ja valvontaan liittyy huomattavia hallinnollisia kustannuksia. Ei ole perusteltua luoda uutta järjestelmää, jonka tuottamat päästövähennykset ovat kyseenalaisia sekä todennäköisesti kalliita raskaan hallinnollisen taakan takia.

HE esittää myös jakeluvelvoitteen noudattamatta jättämisen seuraamusmaksujen alentamista. Alemmat seuraamusmaksut voivat johtaa tilanteeseen, jossa toimijalle on kannattavampaa maksaa seuraamusmaksuja kuin täyttää lain edellyttämä jakeluvelvoite. Alemmat seuraamusmaksut siis heikentävät entisestään jakeluvelvoitteen päästövähennysvaikutusta ja lisäävät riskiä sille, että taakanjakosektorin päästövähennystavoitetta ei saavuteta. 

EU-velvoitteen mukaisesti yleisesti saatavilla olevien latauspisteiden kautta jaeltu uusiutuva sähkö voidaan sisältää jakeluvelvoitteeseen. Uusiutuvan, liikenteeseen jaellun sähkön energiasisältö huomioidaan kolminkertaisena. Liikenteessä käytetyn sähkön sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen heikentää jakeluvelvoitteen vaikutusta päästövähennyskeinona. Jotta päästövähennysten saavuttaminen ei vaarannu, jakeluvelvoitetta olisi tarpeen nostaa liikennesähkön kulutusta vastaavalla määrällä. HE on tältäkin osin ristiriidassa päästövähennysvelvoitteiden kanssa. 

Viitteet:

Seppälä, J., Liimatainen, H., Viri, R., Suomalainen, E., Ollikainen, M., Weaver, S., Markkanen, J., Ahlvik, L., Karttunen, M., Hänninen, O., Halonen, J. I. 2024. Tieliikenteen päästövähennystoimet ja niiden vaikutukset. Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2024.

_____

Marita Laukkanen
Tutkimusprofessori

Anna Sahari
Erikoistutkija

Anna Sahari Marita Laukkanen
Lausunnot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Korpela, Heikki
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot