Vastine etujärjestöille: VATT:n tutkimus perustuu tilastolliseen analyysiin

23.6.2016 Uutinen

Metsäteollisuus ry, Kemianteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry suomivat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimusta ”Energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä” (Kauppalehti 23.6.2016).

Etujärjestöjen kynässä VATT:n tilastoaineistoihin perustuva tutkimus on muuttunut pelkäksi perusteettomaksi näkemykseksi, jonka etujärjestöt pyrkivät kumoamaan teollisuuden ”yleisellä tiedolla”.

VATT:n tutkimus perustuu yksityiskohtaisiin tietoihin kaikista vuosina 2010-2014 teollisuuden energiaveroleikkurin piiriin kuuluneista yrityksistä. Tiedot tulevat Tullilta, joka vastaa energiaverojen kannosta, sekä valtionvarainministeriöltä ja Tilastokeskukselta.

VATT:n johtopäätökset veroleikkurin olemattomista kilpailukykyvaikutuksista perustuvat veronpalautuksia saaneiden yritysten muodostaman aineiston tilastolliseen analyysiin. Useiden kymmenien regressioanalyysien perusteella energiaveropalautusten ja yritysten menestymisen välillä ei ole yhteyttä. Energiaveropalautukset eivät siis ole vaikuttaneet yritysten menestykseen tai sen puutteeseen. Toisin sanoen, teollisuuden vientiongelmat johtuvat muista tekijöistä kuin energiaverotuksesta. Niitä ei ratkaista suuntaamalla valikoiduille yrityksille verotukea, joka jää suuruusluokaltaan yhteen prosenttiin yritysten liikevaihdosta.

Kemianteollisuuden mukaan kyse on tuotantopaikkojen, ei yritysten, keskinäisestä kilpailukyvystä. Palautukset maksetaan kuitenkin yritystasolla, ei tehdastasolla. Tullin tiedoista ei käy ilmi, tilitetäänkö palautukset tehtaille vai maksetaanko ne osinkoina pääosin monikansallisten yritysten osakkeenomistajille.

Etujärjestöt väittävät, että jos energiaveroja nostetaan, toiminta Suomessa supistuu ja päästöt siirtyvät muihin maihin. Koska VATT:n tutkimus ei löytänyt mitään viitteitä siitä, että verohuojennus olisi laajentanut yritysten toimintaa Suomessa, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että energiaverojen nostaminen supistaisi toimintaa dramaattisesti. Eivät yritykset tee tuotantopäätöksiään energiaverojen vaan energian kokonaishinnan perusteella. Lisäksi yritykset ottavat huomioon lukuisat muut tuotantoon ja myyntiin vaikuttavat tekijät.

Tutkimuksen aineistosta selviää myös, että vain kolmannes energiaverojen palautuksia saaneista yrityksistä kuuluu EU:n päästökaupan piiriin. Etujärjestöjen väite, jonka mukaan energiavaltainen teollisuus kuuluu päästökauppaan kokonaisuudessaan, on siis perusteeton.

Myös kansainvälinen tutkimustieto kyseenalaistaa etujärjestöjen tarinan tuotannon supistumisesta ja hiilivuodosta. Englannissa ja Saksassa tehtyjen, yritysten todellisiin tuotantopäätöksiin perustuvien tilastollisten analyysien mukaan energiaintensiivisen teollisuuden verohelpotukset, hiilidioksidin verotus ja päästökauppa eivät ole juurikaan vaikuttaneet yritysten, toimialojen tai maiden kilpailukykyyn, tuotantomääriin, työvoimaan tai hiilipäästöjen sijoittumiseen (viitteet VATT:n tutkimuksessa).

Energiaveroleikkuri vääristää kilpailua, sillä se auttaa vain valikoituja toimialoja ja suurimpia yrityksiä toimialojen sisällä. Esimerkiksi paperiteollisuudessa on lähes 190 yritystä, joista 17 on saanut energiaveropalautuksia. Kemianteollisuudessa vastaavat luvut ovat 297 ja 18. Energiaverohuojennusta puolustaessaan toimialajärjestöt ajavat vain muutamien jäsentensä etua toisten kustannuksella.

Pahimmillaan verotuki jarruttaa talouden uudistumista ja kasvua pitämällä kiinni alhaisen tuottavuuden tuotannosta, josta on kansainvälisen toimintaympäristön muuttuessa tullut kannattamatonta.

Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja
Saara Tamminen, erikoistutkija
Kimmo Ollikka, erikoistutkija

Tutkimus:

VATT Policy Brief 2-2016: Energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä

Tiedote Uutinen VATT Ympäristö, energia ja ilmastopolitiikka energiaverotus ilmastopolitiikka kilpailukyky mikroekonometriset menetelmät politiikkatoimien vaikutusten arviointi yritysten kilpailukyky yritysverotus