Valtioneuvoston selvitys: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma E 36/2020 vp
Asiantuntijalausunto eduskunnan talousvaliokunnalle
Lausunnon diaarinumero: VATT/295/07.01/2020
Valtioneuvoston selvitys koskee Euroopan komission uutta kiertotalouden toimintasuunnitelmaa (COM(2020) 98 final).
VATT lausuu
Euroopan komission kiertotalouden toimintasuunnitelma on yleisluontoinen ja kattava tahdonilmaus, jonka sisältö tullee konkretisoitumaan toimeenpanoa valmistelevassa lainsäädäntötyössä ja muissa linjauksissa.
Kaiken kaikkiaan uudella kiertotalouden toimintasuunnitelmalla pyritään puuttumaan resurssien haaskaamiseen: tavoitteena on vähentää luontoa kuormittavia materiaalivirtoja ja haitallisten päästöjen ja jätteiden määrää taloudessa.
Jatkokäsittelyssä on hyvä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin yksittäisiin seikkoihin:
Useimmiten ympäristöhaittojen hinnoittelu ja taloudelliset ohjauskeinot ovat kustannustehokkain keino tavoitteen saavuttamiseksi markkinataloudessa. Määräyksiä, kieltoja ja rajoituksia tulisi soveltaa lähinnä silloin, kun ympäristön kuormittumisesta ja esimerkiksi terveyshaitoista ei tiedetä riittävästi ja haittoja epäillään huomattaviksi kuten joidenkin kemikaalien osalta. Esimerkiksi EU:n päästökauppajärjestelmän toimivuuden turvaaminen ja ympäristöverotuksen koordinointi soveltuisivat hyvin osaksi kiertotalouden toimintasuunnitelmaa. Tämän vuoksi komission aikomus kannustaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön taloudellisia ohjauskeinoja on komissiolle luontevasti kuuluva ja kansainvälistä harmonisointia edellyttävä tehtävä (s. 17).
Kestävässä tuotepolitiikassa korostetaan julkisten hankintojen merkitystä ympäristöä säästävien tuotteiden kysynnän kasvattamiseksi (s. 3). Julkisiin hankintoihin ei tulisi kuitenkaan kohdistaa liiallisia odotuksia. Hankintojen kilpailuttamisessa on jo nykyisellään havaittu ongelmia liian vähäisten tarjousten vuoksi, koska ne eivät houkuttele yrityksiä (esim. Jääskeläinen ja Tukiainen 20191). Erilliset ympäristövaatimukset ovat myös päällekkäinen ohjauskeino siltä osin kuin päästöjä hinnoitellaan päästökaupan tai ympäristöverotuksen avulla.
Keskeisten tuotteiden arvoketjuissa nostetaan esiin elintarvikkeet ja ruokajärjestelmä resurssi-intensiivisenä toimialana (s. 5). Tämä on hyvä asia. Julkisessa keskustelussa, etenkin Suomessa, kotitalouksien ruokahävikki on saanut kuitenkin suhteettoman suuren huomion toimialan muuhun kuormitukseen nähden. EU:n mittavan maatalouden tukijärjestelmän ansiosta komissiolla on halutessaan erinomaiset mahdollisuudet ohjata ja puuttua toimialan ympäristöongelmiin.
________
1 Jääskeläinen, Jan ja Janne Tukiainen (2019): Anatomy of Public Procurement, VATT Working Papers 118.
________
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Anni Huhtala
ylijohtaja
Anni Huhtala
Lausunnot
Tiedote
