Väitös: Hoitosuhteen jatkuvuus tehostaa lääkehoitoa
Hoitosuhteen jatkuvuus parantaa lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitoa, selviää tutkija Tanja Saxellin (VTM) Helsingin yliopistossa tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Lisäksi pitkäaikainen potilas-lääkärisuhde vähentää tarpeetonta hoitamista, joka aiheutuu lääkärien vaihtumisesta.
Hoitosuhteen jatkuvuus parantaa lääkkeitä käyttävien potilaiden hoitoa, selviää tutkija Tanja Saxellin (VTM) Helsingin yliopistossa tekemästä väitöskirjatutkimuksesta. Lisäksi pitkäaikainen potilas-lääkärisuhde vähentää tarpeetonta hoitamista, joka aiheutuu lääkärien vaihtumisesta.
Saxell kehittää väitöskirjassaan ekonometrisia menetelmiä niin sanottujen kokemushyödykkeiden kysynnän ja laadun arvioimiseen. Kokemushyödyke on tuote tai palvelu, jonka laatu voi selvitä vasta sitä käytettäessä. Väitöskirjassa kuluttajat voivat oppia tuotteen laadusta omien kokemustensa ja muiden kuluttajien aikaisempien valintojen perusteella. Saxell soveltaa menetelmiä lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöjen analysointiin. Reseptilääkkeet ovat klassinen esimerkki kokemushyödykkeistä, sillä niiden tehokkuus ja sivuvaikutukset ovat usein epävarmoja potilaan hoidon alkuvaiheessa. Väitöskirjassa tutkitaan, kuinka epävarmuus ja hoidon kuluessa saatava informaatio lääkehoidon hyödyistä ja haitoista vaikuttavat lääkäreiden kolesterolilääkevalintoihin perusterveydenhuollossa.
Saxellin mukaan hoitosuhteen katkeaminen voi vaikeuttaa lääkehoidon hyötyjen ja haittojen arvioimista ja huonontaa hoitotuloksia. Tämä johtuu siitä, ettei lääkäreille kerry lyhyen hoitosuhteen aikana henkilökohtaista kokemusta lääkehoidon sopivuudesta potilaalle. Jos lääkärit vaihtuvat usein, lääkäreiden lääkevalinnat perustuvat voimakkaammin muiden lääkäreiden potilaalle aiemmin tekemiin lääkevalintoihin. Tällöin lääkärit voivat päätyä kirjoittamaan reseptejä tarpeettoman paljon.
”Näin käy erityisesti silloin, jos lääkehoito sopii huonosti potilaalle”, Saxell sanoo. ”Hoitosuhteen jatkuvuus sitä vastoin auttaa lääkehoidon hyötyjen ja haittojen tunnistamisessa ja tehostaa sitä kautta lääkäreiden päätöksentekoa.”
Saxell näyttää lisäksi, että epävarmuus voi vaikuttaa lääkärin valintoihin kahdella eri tavalla. Ensinnäkin, jos lääkäri karttaa riskejä, epävarmuus voi vähentää lääkärin halukkuutta muuttaa potilaansa lääkitystä. Toisaalta, lääkäri voi kokeilla potilaalleen eri lääkkeitä saadakseen myöhemmin uutta tietoa kyseisten hoitovaihtoehtojen yksilöllisistä vaikutuksista. Kolesterolilääkeaineistoon perustuvan analyysin perusteella lääkärit ovat haluttomia vaihtamaan potilaidensa lääkitystä, mikä vaikeuttaa parhaan mahdollisen lääkityksen löytämistä. Tulosten mukaan lääkäreiden lääkemääräyskäytäntöjä voidaan parantaa tuottamalla tietoa eri hoitovaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista.
Terveydenhuollon menot ja lääkkeiden kulutus ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosikymmenten aikana. Saxell osoittaa väitöskirjassaan, että ekonometrinen analyysi tarjoaa välineitä terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja politiikkatoimenpiteiden vaikutusten ex ante -arviointiin.
Saxell sai lääkäreiden henkilökohtaista ja sosiaalista oppimista käsittelevästä tutkimuksestaan kansainvälisen terveystaloustaloustieteen järjestön (International Health Economics Association) jatko-opiskelijoille myöntämän palkinnon.
Tanja Saxell väittelee 10.1. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa kansantaloustieteen oppiaineessa aiheesta Industrial organization studies on pharmaceutical markets (Toimialan taloustieteen tutkimuksia lääkemarkkinoista). Väitöstilaisuus järjestetään Economicumin luentosalissa (Arkadiankatu 7). Vastaväittäjänä on dosentti Tuomas Takalo (Suomen Pankki ja Katholieke Universiteit Leuven) ja kustoksena on professori Klaus Kultti (Helsingin yliopisto).
Lisätietoja:
Tanja Saxell, [email protected], 040 304 5574
Julkaisu Doriassa:
Industrial organization studies on pharmaceutical markets, VATT Publications 65
Tiedote
Tiedote
terveydenhuolto
