Työttömyyskuilun molemmin puolin – tutkimusharjoittelijana talouspolitiikan arviointineuvostossa
1.8.2018 Blogi Niklas Gäddnäs
Niklas Gäddnäs kertoo tämän kesän kokemuksistaan tutkimusharjoittelijana talouspolitiikan arviointineuvostossa.
Kuva: Anna-Maija Juuso
Aloitin toukokuussa kolmen kuukauden harjoitteluni Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT). Olen yksi VATT:n 13 tutkimusharjoittelijasta tänä vuonna. Tässä kirjoituksessa kerron VATT:sta, harjoittelumahdollisuuksista tutkimuskeskuksessa sekä omista kokemuksistani.
VATT luotiin tasan 28 vuotta sitten eduskunnan toimesta kahden valtiovarainministeriön tutkimuskeskuksen fuusion seurauksena. Alusta asti sen toimeksiantona on ollut tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi. Vuosien saatossa VATT:sta on kehittynyt merkittävä taloudellinen tutkimuslaitos niin tutkimuslaadullisesti kuin henkilöstömäärällisestikin. Tutkimuslaitoksessa panostetaan määrätietoisesti nuorempiin tutkijoihin. Tämä näkyy muun muassa tulevia tutkijoita kannustavana työilmapiirinä sekä entistä suurempana harjoittelijapaikkojen määränä –tammi-helmikuussa VATT:n eri tutkimusteemoihin haettiin yhteensä 11 harjoittelijaa ja tutkimuskeskuksen yhteydessä toimivaan Talouspolitiikan arviointineuvostoon lisäksi 2 harjoittelijaa. Harjoittelijoiden tervetuliaiskahvilla ylijohtaja Anni Huhtala tuumasikin, että harjoittelijoille halutaan antaa hyvä vaikutelma VATT:sta sekä tarjota mahdollisuus tehdä lopputyö, ja myöhemmin kenties väitöskirja, tutkimuskeskukselle. Tänä kesänä pari harjoittelijakollegaa työstääkin graduaan jännittävistä ja minulle ennestään tuntemattomista taloustieteen osa-alueista.
Tutkimustyö VATT:ssa keskittyy viiteen laajaan tutkimusteemaan, joiden puitteissa tutkimuskeskuksessa tehdään soveltavaa ja politiikkarelevanttia taloustieteellistä tutkimusta. Politiikkarelevanttiin analyysiin ja tutkimukseen sisältyy niin ajankohtaisten yhteiskunnallisten väitteiden arvioimista kuin uuden tutkimuksen tuottamista keskustelun edistämiseksi. VATT:n yhteydessä toimiva Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014. Tämän itsenäisen viisihenkisen asiantuntijakokoonpanon tehtävänä on tuottaa vuosittain arviointiraportti Suomen finanssipolitiikasta ja sen johdonmukaisuudesta sekä muista ajankohtaisista teemoista koskien Suomen talouspolitiikkaa. Viidestä professorista koostuvaa neuvostoa tukee kaksishenkinen sihteeristö.
Työskentelen tutkimusharjoittelijana talouspolitiikan arviointineuvostossa. Tehtäväni on työstää itsenäistä taustaselvitystä Suomen rakenteellisesta työttömyydestä. Harjoittelujaksoni alkutaival koostui pitkälti tutkijoiden ja viranomaisten laatimien raporttien penkomisesta. Työ selvensi miten viranomaiskoneisto, niin kansallinen kuin ylikansallinenkin, toimii käytännössä. Harjoittelun loppujakson alkaessa painopiste on nyt siirtymässä käytännöllisempiin asioihin eli tilastojen ja ekonometrian kiehtovaan maailmaan. Harjoittelijakollegani arviointineuvostossa on työstänyt itsenäistä tutkimusraporttia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.
Tutkin muun muassa työttömyyskuilua. Jos työttömyyskuilu on positiivinen, eli todellinen työttömyysaste on korkeampi kuin työmarkkinoiden rakenteista johtuva työttömyys, ei työttömyyden aleniminen aiheuta palkka- tai inflaatiopaineita. Tänä kesänä kuitenkin kuilun arvo on monien estimaattien mukaan muuttumassa negatiiviseksi. Kuilun negatiivinen arvo tarkoittaisi, että Suomessa vallitsisi korkeasuhdanne ja työttömyys olisi hetkellisesti matalampaa kuin talouden rakenteiden mukaan voitaisiin odottaa. Pidemmällä aikavälillä tällä olisi vaikutuksia muun muassa palkkaneuvotteluihin ja inflaation kehitykseen. Minua kiinnostaa erityisesti rakenteellinen työttömyys ja se miten työmarkkinoiden rakenteet ovat ajassa muuttuneet.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on itsenäinen toimija, mutta se on hallinnollisesti osa tutkimuskeskusta. Tämän vuoksi talouspolitiikan arviointineuvostoon sijoitetut harjoittelijat ovat myös osa laajempaa VATT:n harjoittelijaporukkaa, johon on ollut suuri ilo tutusta. Vaikka arviointineuvoston työn painopiste on enemmän makrotaloustieteellisissä – kuin mikrotaloustieteellissä kysymyksissä, olen saanut talon tutkijoilta erittäin hyödyllisiä neuvoja myös mikrotaloustieteellisissä kysymyksissä. Lisäksi olen tutustunut talon ulkopuolisiin makrotaloustieteen asiantuntijoihin, joilta olen myös saanut apua projektini edistämiseksi. Kokemukseni perusteella taloustieteilijät ovat erittäin yhteistyöhalukkaita.
Harjoittelu VATT:ssa on ylittänyt parhaimmatkin odotukseni. Harjoittelupaikka VATT:ssa antaa erinomaisen mahdollisuuden soveltaa taloustieteen opintoja käytännössä. Tämä pätee kaikkiin tutkimusteemoihin riippumatta siitä, koostuuko työskentelymenetelmä kirjallisuuskatsauksista, tilastojen penkomisesta tai jännittävien ekonometristen menetelmien käytöstä. Minulle on ollut positiivinen yllätys se, kuinka paljon vastuuta harjoittelijoille annetaan. Itsenäisestä työskentelystä huolimatta, harjoittelijat saavat myös paljon tukea. Avuksi on myös ohjaajien oma kiinnostus aiheeseen, mikä takaa satavarmasti lukuisia hyödyllisiä ja mielenkiintoisia keskusteluja omasta tutkimusaiheesta. Tämä tarkoittaa sitä, ettei harjoittelijaa todellakaan jätetä oman onnensa nojaan. Muita etuuksia ovat muun muassa liukuva työaika ja opintopisteiden määrästä riippuva työharjoittelun palkkaus. Kesätyöstä karttuu myös laaja kontaktiverkosto, josta on myöhemmin hyötyä harjoittelupaikkojen ja työpaikkojen löytämisessä.
Suosittelen lämpimästi VATT:n harjoittelijapaikan hakemista niille, joita kiinnostaa vaativa taloustieteellinen pesti ja jotka haluavat kokemusta siitä, mitä tutkijan työ käytännössä on. Kannattaa myös osallistua alkuvuodesta VATT:ssa järjestettävään harjoitteluinfoon, jossa tutkijat esittelevät eri tutkimusteemoja. Harjoittelupaikka VATT:ssa – Economicumin taloustieteellisessä keskittymässä – on erinomainen ponnahduslauta tulevaisuuteen.
Iloista kesää!
