Työryhmä: Sähkönsiirron kuluttajahintaa ohjaava valvontamalli kaipaa päivitystä
Työvoima- ja elinkeinoministeriö (TEM) asetti tammikuussa 2021 akateemisen työryhmän antamaan lausunnon sähkönsiirron ja -jakelun tariffien laskentamenetelmistä. Toukokuussa 2022 valmistuneessa lausunnossa tuodaan esille sähkön jakeluverkkoliiketoiminnan nykyisen valvontamallin ongelmia. Energiavirasto rakentaa mallin itsenäisesti. Valvonta toteutetaan nykyisellään neljän vuoden jaksoissa ja käytettäviä menetelmiä muutetaan tyypillisesti valvontajakson vaihtuessa. Seuraavan valvontajakson alkuun on puolitoista vuotta eli muutokset malliin pitäisi saada tehtyä ennen kesää 2023.
Sähkönsiirron valvontamalli yhdessä muun valvonnan kanssa määrittelee korkeimman sallitun sähkön siirtohinnan jakeluverkossa yhtiökohtaisesti. Valvontamallin tarkoituksena on määritellä toiminnalle kohtuullinen tuottotaso.
Nykyinen valvontamalli on sallinut jakeluverkkoyhtiöille korkean sijoitetun pääoman tuottotason. Monopoliasemassa olevien jakeluverkkoyhtiöiden keskimääräinen tuottotaso on ollut osittain jopa korkeampi kuin eurooppalaisten vapailla, kilpailluilla (osin myös globaaleilla) ja merkittäviä liiketoimintariskejä sisältävillä markkinoilla toimivien yhtiöiden keskimääräinen tuottotaso.
Sähköverkkojen hinnoittelun reunaehdot asetetaan Euroopan unionin lainsäädännössä. Vuonna 2019 voimaan tullut sähkömarkkina-asetus muun muassa edellyttää, että sähköverkkopalveluiden hinnoittelun on oltava kustannusvastaavaa. Yleisessä kielenkäytössä kustannusvastaavuus tarkoittaa sitä, että tuotteen hinta on sama kuin sen tuottamiseen käytetty kustannus tai lähellä tätä kustannusta.
”Nykyinen malli ei ole olennaisilta osiltaan kustannusvastaava ja on siksi EU:n sähkömarkkina-asetuksen kannalta ongelmallinen”, esittelee työryhmän jäsen Mikael Collan yhden mallin ongelmista.
Kustannusvastaavuutta voitaisiin kehittää muuttamalla käytettyä sähköverkkoyhtiöiden kohtuullisten tuottojen laskentaa siten, että se käyttäisi sallitun kohtuullisen tuoton laskennan pohjana toteutuneita kustannuksia tai korkeintaan kohtuullisiksi katsottua määrää toteutuneista kustannuksista.
Lisäksi tuoton laskennan pohjana käytettyinä omaisuuserinä tulisi käyttää aina kun se on mahdollista vain aidosti toimintaan sijoitettua omaisuutta vastaavia eriä, eikä kirjanpidollisin toimenpitein tai muuten laskennallisesti arvioituja eriä.
”Suomessa Energiaviraston toimivalta ja virastoa sitovat EU-oikeudelliset vaatimukset mahdollistaisivat näiden muutosten tekemisen ilman lainsäädännön muuttamista. Nykyisessä valvontamallissa käytetään tuoton laskennan pohjana miljardiluokan lukuja, joiden takana ei ole todellisia kustannuksia”, erittelee Collan.
Sähkön loppukäyttäjien ja siirtoyhtiöiden vaikutusmahdollisuudet valvonnan suhteen eivät ole tasapainossa. Kuluttajien ja muiden verkon loppukäyttäjien vaikuttamismahdollisuudet suhteessa valvontaan ovat merkittävästi verkkoyhtiöiden vaikuttamismahdollisuuksia vaatimattomammat.
”Muutokset tilanteeseen olisivat osin Energiaviraston toteutettavissa. Jakeluverkkoyhtiöidenkin kannalta nykymalli on siltä osin ongelmallinen, että se ei suojele jakeluverkkoyhtiöitä nopeilta koronnousuilta”, summaa Collan
Työryhmään kuuluivat VATT:n ylijohtajan ja LUT-yliopiston professorin Mikael Collanin lisäksi oikeustieteen tohtori Kaisa Huhta Itä-Suomen yliopistosta, professori Pertti Järventausta Tampereen yliopistosta ja professori Matti Liski Aalto-yliopistosta. Tämä VATT-muistio perustuu työ- ja elinkeinoministeriön 28.1.2021 asettaman akateemisen työryhmän toukokuussa 2022 valmistuneeseen lausuntoon.
Lisätietoja:
Ylijohtaja Mikael Collan / VATT ([email protected] ja 0295 519 401)
Professori Pertti Järventausta / Tampereen yliopisto ([email protected] ja 040 549 2384)
VATT-julkaisu:
Mikael Collan, Kaisa Huhta, Pertti Järventausta ja Matti Liski: Kustannusvastaavuus ja tasapainoiset vaikuttamismahdollisuudet tärkeitä sähkönsiirrossa. VATT-muistio 68.
Akateemisen työryhmän lausunto:
Työ- ja Elinkeinoministeriö (2022), Akateeminen työryhmä sähkönsiirron ja –jakelun tariffien laskentamenetelmistä, työryhmän lausunto Energiavirastolle, VN/2314/2021-TEM-3
Mikael Collan
Energia, ilmasto ja ympäristö
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
energia
energiamarkkinat
energian hinta
energiapolitiikka
sähkö
sähkömarkkinat
