Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus: Varusmiesajan tupakavereilla on kauaskantoisia vaikutuksia

19.12.2019 Tiedote

Varusmiesajan tupakaverit vaikuttavat myöhempään menestykseen työmarkkinoilla, paljastaa tuore tutkimus. Hyvätuloisten perheiden lasten tupakaverit ansaitsevat työurallaan enemmän mutta ainoastaan silloin kun ovat itsekin hyvin toimeentulevista perheistä. Köyhemmistä perheistä tulevat varusmiehet eivät hyödy tuloissa mitattuna, mutta kouluttautuvat enemmän.

Suomessa valtaosa nuorista miehistä osallistuu varusmiespalvelukseen. Armeija-aikaiset tuvat sekoittavat poikkeuksellisen erilaisista taustoista tulevia varusmiehiä asumaan keskenään. Erikoistutkija Elias Einiön tutkimuksessa tarkastellaan, vaikuttaako tupakaverien tausta armeijan jälkeisiin tuloihin ja koulutukseen.

Tutkimuksesta selviää, että tupakaveri, jonka vanhemmat ovat hyvätuloisia, kasvattaa ansiotasoa pitkällä aikavälillä (28-42 vuotiaana). Vaikutukset ovat suurimpia varusmiehillä, jotka tulevat itsekin hyvin toimeentulevista perheistä. 10 000 euron korotus tupakaverin vanhempien vuosiansioissa lisää heidän tulojaan 2,6 prosentilla. Eläkeikään (65 ikävuoteen) mennessä tämä tarkoittaa yhteensä 21 000 euroa suurempia tuloja. Suurin yksittäinen tekijä tulojen kasvun taustalla on kohonnut tuntipalkka.

– Korkean tulotaustan tupakavereilla on myönteinen vaikutus työmarkkinoilla menestymiseen monta vuotta palveluksen päättymisen jälkeenkin. Tämä kuitenkin näyttää koskevan vain hyvätuloisista perheistä tulevia varusmiehiä. Heidän keskuudessaan havaittiin myös, että tuvan jakaminen armeija-aikana lisää todennäköisyyttä työskennellä myöhemmin saman yrityksen palveluksessa. Tämä viittaa siihen, että tupakavereiden kanssa muodostetut verkostot auttavat työpaikkojen löytämisessä. Verkostojen kautta saatava tieto ansiotasosta ja palkkausmenettelyistä saattaa myös hyödyttää palkkaneuvotteluissa, sanoo Einiö.

Hyvätuloisesta perheestä tuleva tupakaveri kannustaa kouluttautumaan pidemmälle

Tutkimuksessa tarkasteltiin 18-22 vuotiaita varusmiehiä. Tässä iässä hakeudutaan tyypillisesti toisen asteen jälkeisiin opintoihin. Tutkimuksessa havaittiin, että varakkaasta perheestä tuleva tupakaveri lisää todennäköisyyttä hakeutua yliopisto-opintoihin ja opiskella pidempään, mutta ainoastaan köyhemmistä perheistä tulevien varusmiesten keskuudessa. Varakkaiden perheiden lapsilla vaikutusta koulutukseen ei havaittu, sillä he kouluttautuvat todennäköisemmin pitkälle tupakavereista riippumatta.

– Saattaa olla, että vähävaraisista perheistä tulevat varusmiehet muuttavat uskomuksiaan koulutuksen hyödyistä vietettyään aikaa varakkaammista ja usein koulutetummista perheistä tulevien tupakavereiden seurassa.  Tämä voi johtua siitä, että he saavat tietoa koulutuksen tulohyödyistä tai että he muuttavat käsityksiään koulutukseen kytkeytyvän sosiaalisen statuksen osalta, arvelee Einiö.

Tutkimuksen perusteella vertaisvaikutusten mekanismit näyttävät olevan erilaisia eri sosioekonomisissa ryhmissä. Positiivisia taloudellisia vaikutuksia on verkostoilla, joita varakkaista taustoista tulevat varusmiehet muodostavat keskenään. Toisaalta köyhästä taustasta tulevat panostavat etuoikeutetumpien tupakaverien myötä koulutukseen, mikä saattaa myöhemmin parantaa myös heidän lastensa asemaa työmarkkinoilla.

– Useat yhteiskuntatieteilijät ovat viime vuosina nostaneet esiin sosioekonomisten ryhmien eriytymisen. Ihmiset näyttävät enenevässä määrin olevan tekemisissä samankaltaisesta taustasta tulevien kanssa. Tämän tutkimuksen perusteella eriytyminen näyttää entisestään lisäävän sekä tuloeroja että koulutuseroja eri sosiaaliryhmien välillä, sanoo Einiö.

Tutkimuksessa käytetään hyväksi Puolustusvoimien yleistä käytäntöä jakaa varusmiehet tupiin aakkosjärjestyksen mukaisesti, mikä tuottaa tilastollisesti satunnaista koeasetelmaa vastaavaa vaihtelua joukkueiden sisällä, kun varusmiehen oma tulotausta huomioidaan. Näin ollen on mahdollista tehdä päätelmiä tupakaverin taustan kausaalivaikutuksesta.

Tutkimuksen aineistona on käytetty Puolustusvoimien rekisteritietoja varusmiehistä, jotka aloittivat palveluksen 1996-2006. Siihen on yhdistetty Tilastokeskuksen mikroaineistoja. Puolustusvoimien aineiston käyttö perustuu päätökseen numero AM4503.  

Tutkimusraportti:
Elias Einiö: Mixing the Rich and Poor: The Impact of Peers on Education and Earnings
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-248-3

Elias Einiö
Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet VATT Working Papers sosiaalinen liikkuvuus työmarkkinat vertaisryhmävaikutukset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla