Tutkimus: Valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa nopeuttaa hoitoon pääsyä
Valinnanvapaus lisää potilaiden liikkuvuutta yli aluerajojen. Tämä nopeuttaa hoitoon pääsyä, lyhentää hoitojonoja ja tehostaa resurssien käyttöä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
VATT:n tutkijat Mika Kortelainen ja Tanja Saxell selvittivät osana kansainvälistä tutkimusryhmää, kuinka valinnanvapaus julkisessa erikoissairaanhoidossa vaikuttaa hoitopaikan valintaan, hoitojonoihin ja julkisen terveydenhuollon resurssien käyttöön. Tutkimus osoittaa, että potilaat ovat valmiita hakeutumaan hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle, kun heillä on siihen mahdollisuus. Näin valinnanvapaus nopeuttaa hoitoon pääsyä ja samalla jo olemassa olevien hoitoresurssien käyttö tehostuu.
"Erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat kasvaneet lähes kaikilla hyvinvointialueilla, mutta alueiden välillä on suuria eroja. Hallinnollisesti raskaiden keskittämispäätösten sijaan valinnanvapauden edistäminen ja lisääntynyt potilasliikkuvuus voisivat tarjota ketterämmän tavan parantaa nykyisten resurssien käyttöä", toteaa erikoistutkija Tanja Saxell.
Yhä useampi leikkaus yliopistosairaalassa
Tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2007 Suomessa toteutettua alueellista valinnanvapausreformia, joka koski noin miljoona suomalaista. Reformissa neljä sairaanhoitopiiriä sopi potilaan valinnanvapauden laajentamisesta kiireettömässä leikkaushoidossa. Sen myötä potilaat saivat vapaasti valita heitä hoitavan sairaalaan reformialueelta, kun aikaisemmin potilaat hoidettiin tyypillisesti oman sairaanhoitopiirinsä lähimmässä sairaalassa.
Uudistuksen myötä potilaat hakeutuivat aikaisempaa useammin leikkaushoitoon yliopistosairaalaan. Lonkan ja polven tekonivel leikkausta odottavat potilaat valitsivat hoitopaikakseen yliopistosairaalan keskus- tai aluesairaalan sijaan 10–14 prosenttia aiempaa useammin. Kaikissa tuki- ja liikuntaelinleikkauksissa muutos oli 3 prosenttia.
Jonotusajat lyhenivät ja hoitoon pääsy nopeutui
Reformin myötä sairaaloiden toiminta ja resurssien käyttö tehostui. Taustalla on etenkin leikkaushoidon keskittyminen yliopistosairaaloihin, joilla on korkeampi hoitokapasiteetti ja paremmat resurssit verrattuna muihin sairaaloihin. Jonotusajat lyhenivät reformialueella noin 36 prosenttia lonkan ja polven tekonivelleikkauksissa ja 23 prosenttia kaikissa tuki- ja liikuntaelin leikkauksissa.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksissa sairaalassaoloaika lyheni 8 prosenttia ilman vaikutuksia hoidon kliiniseen laatuun, eli, esimerkiksi uusintaleikkaukset ja komplikaatiot eivät yleistyneet. Lyhyemmän sairaalassaoloajan ansiosta potilaita voitiin hoitaa enemmän, eivätkä sairaaloiden keskimääräiset kokonaiskustannukset juurikaan nousseet.
"Etäisyydet sairaaloiden välillä ovat Suomessa pitkiä. Tutkimuksemme mukaan potilaat ovat kuitenkin valmiita käyttämään valinnanvapautta ja hakeutumaan hoitoon oman sairaanhoitopiirinsä ulkopuolelle. Samalla nykyisten resurssien käyttö tehostuu. Taloudellisten vaikutusten vuoksi potilaita kannattaisikin kannustaa käyttämään valinnanvapautta nykyistä laajemmin, esimerkiksi tuottamalla helppokäyttöistä kansallista tietoa valinnan tueksi", Tanja Saxell sanoo.
Luotettava tutkimusasetelma
Alueellinen reformi ja kattavat rekisteriaineistot mahdollistavat valinnanvapauden vaikutusten luotettavan arvioinnin. Alueellinen reformi luo satunnaistetun kaltaisen koeasetelman, kun reformialueen potilaita ja sairaaloita voidaan verrata muuten samankaltaisiin potilaisiin ja sairaaloihin, joihin reformi ei vaikuta. Tutkimuksessa hyödynnetään laajoja rekisteriaineistoja, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekisteriä ja sairaaloiden tuottavuustilastoa.
Tutkimukseen osallistui VATT:n lisäksi tutkijoita Yorkin ja Missourin yliopistoista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL), Aalto-yliopistosta sekä Turun ja Jyväskylän yliopistoista.
Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirit toteuttivat vuonna 2007 reformin, jonka myötä kiireettömät potilaat saivat vapaasti valita leikkaushoitopaikkansa julkisten sairaaloiden välillä reformialueella. Reformin tavoitteena oli parantaa hoidon laatua, lisätä sairaaloiden välistä kilpailua, turvata potilaille hoitoon pääsyn sekä lisätä terveyspalveluiden tuotannon avoimuutta. Reformista on uutisoinut esimerkiksi YLE.
Vuoden 2014 alusta lähtien potilailla on ollut mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon, kuten vuoden 2007 reformissa.
Tutkimus:
Mika Kortelainen, Liisa T. Laine, Konsta Lavaste, Tanja Saxell ja Luigi Siciliani (2023) Improving Performance Through Allocation and Competition: Evidence from a Patient Choice Reform. VATT Working papers 156.
Lisätietoja:
Erikoistutkija Tanja Saxell, VATT
[email protected]
+358 295 519 460
Mika Kortelainen
Tanja Saxell
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Terveyspalvelut
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
sosiaali- ja terveyspalvelut
terveydenhuollon uudistukset
terveydenhuolto
terveyspalvelut
terveystaloustiede
valinnanvapaus
