Tutkimus: Pienet kunnat käyttävät valtionosuusrahoituksen tehokkaasti ainoan lukionsa tukemiseen
Lukioiden valtionosuusrahoitukseen sisältyvä korotettu kerroin pienten lukioiden tukemiseksi on tehokas ja tarkasti kohdistuva politiikkatoimi, selviää VATT:n tutkimuksesta. Kuntien välillä on silti eroja: eläkeläisten korkea osuus on yhteydessä siihen, että kunta ohjaa vähemmän rahoitusta lukiokoulutukseen.
Valtion rahoitus lukiokoulutuksen järjestämiseen määräytyy opiskelijamäärän ja opiskelijakohtaisen yksikköhinnan perusteella. Pienen opiskelijamäärän lukiot saavat valtionosuusrahoitusta korotetulla yksikköhinnan kertoimella. Korotuksen perusteena on tukea niitä kuntia, joissa lukiokoulutuksen järjestäminen on kalliimpaa, koska oppilaspohjat ovat pienemmät.
Valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä, jolloin kunnat voisivat teoriassa käyttää lisärahoituksen mihin tahansa muihin menoihinsa. VATT:n tutkimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole: valtionosuutena saatu lisärahoitus lisää pienen oppilaspohjan kunnan panostusta ainoaan lukioonsa. Pienten kuntien tukeminen tällä tavalla lukiokoulutuksen järjestämisessä toimii siis tarkoituksenmukaisesti.
- Tutkimuksemme osoittaa, että pienille lukioille myönnetyt valtionosuudet käytetään tehokkaasti siihen tarkoitukseen mihin ne on myönnetty, ja ne jopa lisäävät kunnan panostuksia lukiokoulutukseen. Tulkintamme mukaan lukiokoulutuksen tarjoaminen nähdään pienissä kunnissa tärkeänä, ja sen säilyttämistä kunnassa halutaan siten tukea, arvioi johtava tutkija Mika Kortelainen.
Kuntien välillä on kuitenkin eroja. Kunnat joissa on keskimääräistä enemmän eläkeikäisiä, ohjaavat vähemmän rahaa lukiokoulutukseen kuin kunnat, joissa on runsaasti lukioikäistä väestöä.
- Tutkimuksemme havainnollistaa sitä, että politiikkatoimella voi olla hyvinkin tarkkaan määritelty tavoite, ja silti kuntien reaktiot siihen vaihtelevat suuresti, koska kunnat ovat niin erilaisia keskenään. Tämä on hyvä muistaa valtionosuusjärjestelmän uudistuksissa, Mika Kortelainen sanoo.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lukiokoulutuksen kustannuksia ja lukioille myönnettyjä valtionosuuksia vuosina 2001 ̶ 2014, ja verrattiin niitä muuhun tilastotietoon kuntien tuloista ja menoista sekä väestöstä.
Mika Kortelaisen ja Antti Saastamoisen tutkimus "When does money stick in education? Evidence from a kinked grant rule" on hyväksytty julkaistavaksi Education Finance & Policy -tiedejulkaisussa.
Tulokset on julkaistu myös VATT:n julkaisusarjassa (VATT Working Papers 102).
Lisätiedot:
Mika Kortelainen, johtava tutkija ja tutkimusohjaaja, VATT. puh. 0295 519 421
Mika Kortelainen
Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Tiedote
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
koulutus
kunnat
lukiot
politiikkatoimien vaikutusten arviointi
valtionosuusjärjestelmä
