Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus: Nuoret ja vanhat yritykset reagoivat eläkevakuutusmaksuihin eri tavoin

19.6.2019 Tiedote

Pienemmät eläkevakuutusmaksut lisäävät yritysten taloudellista aktiivisuutta mutta vain alle 5-vuotiailla yrityksillä, selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreesta tutkimuksesta.

Yrittäjät vastaavat itse oman eläkkeensä ja sosiaaliturvansa kartuttamisesta. Maksun määrä ja samalla sen tarjoama sosiaaliturvan taso perustuu yrittäjän omaan arvioon tuloistaan. Tuore tutkimus tarkastelee eläkemaksujen vaikutusta yritystoimintaan ja kasvuun.

Tutkimuksessa käytetään hyväksi Suomessa vuonna 2011 toteutettua uudistusta, joka laajensi yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmää koskemaan aiempaa suurempaa osaa listaamattomien osakeyhtiöiden omistajista. Kun yrittäjä omistaa enemmän kuin tietyn osan yrityksestään – nykyään 30% ja aiemmin 50% – hän voi vapaammin valita minkä verran sosiaaliturvamaksuja maksaa. Tätä alhaisemmilla omistusosuuksilla sosiaaliturvamaksut määräytyvät henkilön palkkatulojen mukaan.

Eläkevakuutusmaksuja maksettiin huomattavasti vähemmän

Uudistuksen jälkeen 30-50 % yrityksestään omistavat siirtyivät siis tuloihin perustuvien sosiaaliturvamaksujen piiristä määrittämään itse omat maksunsa. Nämä yrittäjät myös käyttivät mahdollisuuden maksujen alentamiseen hyväksi, sillä heidän eläkevakuutusmaksunsa vähenivät keskimäärin 16 prosenttia.

Yritystoiminnan alkutaipaleella olevat yrittäjät käyttivät säästyneet maksut yritystoiminnan kasvattamiseen. Yli viisi vuotta vanhoissa yrityksissä sosiaaliturvamaksujen alennus sen sijaan jätettiin yritykseen osakesijoituksina.

- Pakolliset eläkevakuutusmaksut näyttävät vaikuttavan hyvin eri tavoin eri-ikäisten yritysten toimintaan. Nuorten yritysten osalta vakuutusmaksujen joustavuus voi johtaa yritysten nopeampaan kasvuun. Toisaalta vanhempien yritysten omistajien suuremmat vakuutusmaksut eivät merkittävästi vaikuta yritystoiminnan aktiivisuuteen, arvioi johtava tutkija Jarkko Harju.

Aiempien selvitysten perusteella näyttää siltä, että moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä tulotasoonsa nähden, mikä saattaa johtaa jatkossa hyvin pieniin eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan. Ei ole kuitenkaan olemassa tutkimustietoa siitä, mistä tämä johtuu.

- Jatkossa keskitymme siihen, miten yritystoimintaan liittyvät taloudelliset riskit sekä yrittäjien henkilökohtaiset riskitekijät kuten terveys selittävät vakuutuskäyttäytymistä, ja miten paljon yrittäjät kompensoivat mahdollisia puutteita sosiaaliturvansa kattavuudessa muunlaisin keinoin, Harju toteaa.

Tutkimuksen aineistona on käytetty tietoja Suomen kahdesta suurimmasta yrittäjien eläkevakuutuksia tarjoavasta yhtiöstä sekä yritysten ja yrittäjien verotietoja.


Tutkimus:
Youssef Benzarti, Jarkko Harju ja Tuomas Matikka: Does Mandating Social Insurance Affect Entrepreneurial Activity?
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-238-4

Jarkko Harju Tuomas Matikka
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet ansiosidonnainen työttömyysturva eläkkeet pk-yritykset työkyvyttömyys työttömyysturva yrittäjät yritykset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla