Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  •  Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
      • Koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
      • Energia- ja ilmastopolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
      • Kansainvälinen yritysverotus
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
      • Barrios Fernandez, Andres
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Collan, Mikael
      • Eerola, Essi
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Holvio, Anna
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pekkarinen, Tuomas
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Valitse kieli Svenska
  • Valitse kieli English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
  • Tutkimus
    • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
    • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
    • Työmarkkinat ja koulutus
    • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
    • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Johto
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Affiliated researchers -verkosto
    • Tutkijat
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus: Neljännes perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista ilman ensisijaisia etuuksia

19.3.2019 Uutinen

Nuoret ja työttömät ovat suurimmat perustoimeentulotukea saavat ryhmät. Asuminen muodostaa lähes puolet perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien menoista. Tämä käy ilmi 19.3. julkaistusta Kelan, VATT:n ja Helsingin yliopiston osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa toteuttamasta tutkimuksesta.

Neljännes perustoimeentulotukea saavista kotitalouksista ei saa lainkaan ensisijaisia etuuksia, kuten työttömyysturvaa, sairauspäivärahaa tai eläkettä. Näiden kotitalouksien tulot muodostuvat pääasiassa asumistuesta ja toimeentulotuesta. Ilman ensisijaisia etuuksia ovat erityisesti nuoret, joille ei ole syntynyt oikeutta työttömyysturvaan sekä työttömät, jotka ovat menettäneet oikeutensa työttömyysturvaan sanktion vuoksi.

Nuoret ja työttömät ovat suurimmat perustoimeentulotukea saavat ryhmät.

Perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 41 % sai tukea 12 kuukauden seurantajakson aikana 10–12 kuukautta. Niistä kotitalouksista, jotka saivat tukea ensimmäisen kerran, noin puolet sai tukea vain 1–3 kuukautta. Yksin asuvat ja lapsiperheet saivat perustoimeentulotukea pitempään kuin muut ryhmät. Alle 25-vuotiailla ja yli 64-vuotialla tukikuukausia oli keskimäärin vähemmän kuin muilla ikäryhmillä.

Asuminen muodostaa lähes puolet perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien menoista.

Toimeentulotuki ei vaikuta merkittävästi vuokriin

Toimeentulotuen toimivuuden kannalta keskeinen kysymys on, heijastuuko tuki asukkaan maksamaan vuokraan. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kunnasta ja kotitalouden koosta riippuvat hyväksyttävien asumismenojen harkintarajat eivät ole merkittävä tekijä tuensaajien vuokrien määräytymisessä.

Harkintarajojen vähäinen merkitys vuokrien määräytymisessä voi johtua siitä, että toimeentulotuen saaminen on usein lyhytaikaista vuokrasuhteen pituuteen verrattuna. Vuokran suuruudella on useille tuensaajille taloudellista merkitystä tuesta huolimatta. Noin puolella tuensaajista asumismeno alittaa harkintarajan.

Asumismenojen perusteella maksettu perustoimeentulotuki kattaa suurten kaupunkien vapaarahoitteisilla vuokra-asuntomarkkinoilla vuokrien kokonaissummasta alle 5 %. Toimeentulotuen pieni osuus vuokra-asuntomarkkinoilla viittaa siihen, että toimeentulotuki ei vaikuta merkittävästi yleiseen vuokratasoon.

Pitkään tukea saaneilla ansiotuloja hyvin harvoin

Vain pieni osa, noin 6 %, perustoimeentulotuen saajista sai ansiotuloja (työ- ja/tai yrittäjätuloja). Ansiotuloja saivat useammin naiset, kahden vanhemman perheet ja Uudellamaalla asuvat. Ansiotuloja oli vähemmän niillä, joille oli maksettua toimeentulotukea pitkäaikaisesti. Toimeentulotuen myöntämisessä on käytännöksi vakiintunut se, että korkeintaan 150 euron tulot jätetään kokonaisuudessaan ottamatta huomioon.

Tutkimus kuvaa perustoimeentulotuen saajia sekä heidän asumismenojaan ja työntekoaan Kelan rekisteriaineistojen avulla. Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2018 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi).

Lisätietoja:
johtava tutkija Signe Jauhiainen, Kela, puh. 050 331 3982, signe.jauhiainen(at)kela.fi
johtava tutkija Teemu Lyytikäinen, VATT, puh. 0295 519 431, teemu.lyytikainen(at)vatt.fi

Teemu Lyytikäinen
Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote Uutinen Uutiset ja tiedotteet asuminen asuntomarkkinat sosiaalietuudet sosiaaliturva toimeentulotuki vuokrat
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Sähköposti

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla