Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2023
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus muuttaa maailmaa hivuttaen, vähän kerrallaan

5.10.2017 Blogi Marita Laukkanen

Syntyykö yhteiskunnallisesti vaikuttavan tutkimuksen oikeutus välittömästi näköpiirissä olevasta muutoksesta? Väitän, että ei, kirjoittaa Marita Laukkanen.

Tiedon yhdistäminen käytännön politiikkavalmisteluun ja päätöksentekoon ei ole helppoa. Tutkimukseen perustuvan tiedon lisäksi tarjolla on yllin kyllin (ja aktiivisesti markkinoituna) eri intressiryhmien näkemyksiä ja kantoja. Poliitikot eivät välttämättä ehdi tai edes halua kuunnella tutkijoiden neuvoja.

Usein yhtä totuutta ei ole olemassa. Tutkimustieto ei pysty määrittelemään yksiselitteisesti, millainen tulonjaon pitäisi olla tai mikä on biotalouden kestävyys. Sen sijaan tutkimus voi kertoa, millaisia tulonjakovaikutuksia eri politiikkatoimenpiteillä voidaan odottaa olevan tai miten metsähakkuiden voidaan odottaa vaikuttavan ilmastoon. Yhden totuuden puuttuessa valinnat eri vaihtoehtojen välillä ovat politiikkaa. 

Vaihtoehdoista valittaessa niin päätöksentekijöiden kuin äänestäjienkin olisi toki suotavaa tietää, millaisia vaikutuksia valinnoilla on. Yhteiskunnan tietotarpeiden turvaamiseksi yhä suurempi osa tutkimuksen julkisesta rahoituksesta ohjataankin tuottamaan tietoa päätöksenteon tueksi.

Samalla hyvän, rahoitusta ansaitsevan tutkimuksen kriteeriksi on nostettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Mutta miten sitä pitäisi mitata? Riittääkö, että tutkimus tuottaa tietoa yhteiskunnan kannalta tärkeistä asioista, kuten poliittisten päätösten vaihtoehdoista ja niiden mahdollisista vaikutuksista? Entä jos tutkimus toisikin esille vaikutuksia, jotka eivät vielä ole edes nousseet esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tietoa tarvitaan eri vaihtoehdoista, ei vain niistä, jotka valitaan

Tutkimusrahoituksen kentällä vaikuttavuudesta nousee esiin kilpailevia tulkintoja. Rahoittajaorganisaatiot puhuvat yhteiskunnallisesta relevanssista ja vuorovaikutuksesta. Demos Helsingin mielestä tutkimus on vaikuttavaa, kun se muuttaa yhteiskuntaa.

Samaan tulkintaan päätyi hiljattain strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) arviointipaneeli, jonka mielestä kestävää talouskasvua tukevan verotuksen tutkiminen ei olisi ollut yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Verotuksen rakenteeseen liittyvät päätöksethän tehdään eduskunnassa, joten arviointipaneelin mukaan tutkimuksen tuottamalla tiedolla kasvua parhaiten tukevasta verojärjestelmästä oli riski jäädä vain akateemiseksi viisasteluksi.

Mutta syntyykö yhteiskunnallisesti vaikuttavan tutkimuksen oikeutus välittömästi näköpiirissä olevasta muutoksesta? Väitän, että ei. Usein tutkimuksen hyödynnettävyys ei ole etukäteen pääteltävissä – ainakaan, jos kyse on oikeasti vielä ratkaisemattomista haasteista ja uusista avauksista.

Tutkimushankkeen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden suunnittelu on samasta syystä vaikeaa aloittaa toivotun muutoksen haarukoinnilla.

Tilaa olisi jätettävä sillekin, ettei tutkimustuloksista aina seuraa suositusta asioiden muuttamisesta. Päätös olla tekemättä mitään voi sekin perustua tutkimustietoon. Eikö tutkimus tällöin ole vaikuttavaa?

Tutkimuskin on vallan vahtikoira

Mikä tärkeintä, yhteiskunnan muutoksen ottaminen vaikuttavuuden mittariksi olisi pahimmillaan tuhoisaa demokratian toimivuudelle. Tällaisessa maailmassa tutkittaisiin vain sitä, mikä on politiikassa kulloinkin mahdollista. Tutkimus esimerkiksi jonkin lakialoitteen vaikutuksista kannattaisi julkaista juuri kun lakialoite on menossa läpi, voisivathan tutkijat silloin ottaa muutoksen myös omaksi ansiokseen.

Toimiva oppositio ja mahdollisuus vaikuttaa äänestämällä vaativat kuitenkin toteutuakseen tietoa eri vaihtoehdoista – myös niistä, joita ei valittu.

Tutkimuskin on vallan vahtikoira – mukana kertomassa, ovatko politiikan tavoitteet realistisia ja arvioimassa, ovatko aikaisemmat valinnat lunastaneet lupauksensa. Ihan pyytämättäkin.

Muutoksen vauhti on hidas

Ja ne muutokset, ne pohjautuvat yleensä lukuisiin tutkimuksiin, joiden kokonaisuus muodostaa tutkimusnäytön.

Jos muutos otetaan vaikutuksen mittariksi, kannattaisi (verotustutkimuksen lisäksi) unohtaa esimerkiksi suuri osa lääketieteellisestä tutkimuksesta. Hoitosuositukset eivät muutu yksittäisen tutkimuksen perusteella, vaan vasta kun meta-analyysien nojalla todetaan tutkimusnäytön laajemmin tukevan muutosta.

Kun tutkimukselta edellytetään yhä enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta, olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä vaikuttavuudella tarkoitetaan ja miten sitä arvioidaan ja mitataan. Kysymys on vaikea. Ilman määrittelyä yhteiskunnallinen vaikuttavuus jää kuitenkin tyhjäksi käsitteeksi.

Jos rahoittajat eivät määrittele riittävän selkeästi, mitä yhteiskunnallinen vaikuttavuus on ja miten sitä mitataan, voi olla, että määrittelyn hoitavat viestintäkonsultit. 

Kuva: Giorgio Montersino, Flickr

Marita Laukkanen
Blogi Tiedote
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla