Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alhola, Sara
      • Blauberg, Theo
      • Laasonen, Henna
      • Leinonen, Nea
      • Mattila, Mari
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus: Joukkoirtisanomisten vaikutus tuleviin ansioihin vaihtelee Euroopassa maittain – Ruotsissa ja Tanskassa pienimmät vaikutukset, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa suurimmat

21.7.2022 Tiedote

Tanskalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden ansiot laskevat vähiten joukkoirtisanomisten jälkeisinä vuosina. Italialaisten, espanjalaisten ja portugalilaisten työntekijöiden tulot laskevat heihin verrattuna joukkoirtisanomisen jälkeen jopa kolme kertaa enemmän. Ansionmenetykset joukkoirtisanomisten jälkeisinä vuosina ovat pienempiä valtioissa, joissa käytetään aktiivista työmarkkinapolitiikkaa kuten koulutustoimia, osoittaa tuore kansainvälinen tutkimus, johon VATT:sta osallistui erikoistutkija Stefano Lombardi.

Eurooppa

Joukkoirtisanomisista työntekijöille aiheutuvien kustannusten vertailu eri maiden välillä kertoo siitä, millaiset työmarkkinat toimivat parhaiten. Uudelleen työllistymisen todennäköisyyksissä on suuria eroja.

“Erot ansioiden menetyksissä johtuvat lähinnä eroista todennäköisyyksissä löytää uusi työpaikka sen jälkeen, kun työpaikka on menetetty”, tiivistää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Stefano Lombardi.

Tanskalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden ansiot laskevat joukkoirtisanomista seuraavina vuosina vain noin 5 prosenttia, koska heillä on suurin todennäköisyys löytää uusi työpaikka. Ranskalaisilla ja itävaltalaisilla työntekijöillä näistä irtisanomisista johtuva ansioiden lasku on noin 10 prosenttia. Noin viidennes työpaikkansa menettäneistä espanjalaisista, portugalilaisista ja italialaisista työntekijöistä ei ole työllistynyt uudelleen viisi vuotta joukkoirtisanomisten jälkeen.

Seitsemän Euroopan maata käsittävän aineiston tulokset osoittavat, että ansionmenetykset kolme vuotta joukkoirtisanomisen jälkeen ovat pienempiä valtioissa, joissa käytetään aktiivista työmarkkinapolitiikka, kuten koulutustoimia. Näihin tutkimustuloksiin eivät vaikuta työntekijöiden demografiset piirteet, työmarkkinoiden tai työnantajien ominaisuudet tai ajalliset trendit. Tuloksiin eivät myöskään vaikuta maiden väliset tai niiden sisäiset erot. 

Tanskalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden rahalliset ansionmenetykset ovat aineiston pienimpiä: viisi vuotta joukkoirtisanomisen jälkeen ansiot ovat noin 10 prosenttia pienempiä kuin ennen irtisanomisia. Sitä vastoin työpaikkansa menettäneiden italialaisten, portugalilaisten ja espanjalaisten ansionmenetys viisi vuotta joukkoirtisanomisen jälkeen on noin 30 prosenttia. 
Itävaltalaisten työntekijöiden ansionmenetys asettuu Skandinavian maiden ja Etelä-Euroopan maiden välille, kun taas ranskalaisten työntekijöiden ansionmenetys muistuttaa tanskalaisten ja ruotsalaisten työntekijöiden lukuja.

“Mielenkiintoista on, että 50–90 % palkkojen laskusta eri maissa selittyy työntekijöiden siirtymisellä matalampaa palkkaa maksaviin yrityksiin”, Lombardi sanoo.

Tulokset perustuvat Kööpenhaminan yliopiston, Carlos III de Madrid yliopiston, Espanjan keskuspankin (Banco de España), Mannheimin yliopiston, VATT:n ja brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijaryhmän tutkimukseen. Tutkijaryhmä (Antoine Bertheau, Edoardo Maria Acabbi, Cristina Barcelo, Andreas Gulyas, Stefano Lombardi ja Raffaele Saggio) analysoi joukkoirtisanomisiin liittyvän aineiston, joka koostui Espanjassa, Italiassa, Itävallassa, Portugalissa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuneista joukkoirtisanomisista.

Linkki paperiin: The Unequal cost of Job Loss Across Countries

Lisätietoa:

Erikoistutkija Stefano Lombardi / VATT ([email protected] ja puh. +358 295 519 512)

Stefano Lombardi
Tiedote Työmarkkinat Uutiset ja tiedotteet työllisyys työmarkkinaohjelmien arviointi työmarkkinat työttömyyden kesto työttömyys
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla