Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Innovaattorit ovat hyväosaisia miehiä – johtaa heikompaan naisten tuotteiden kehitykseen ja heikentää talouskasvua

30.11.2023 Tiedote

Useimmat innovaattorit ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia miehiä. Tämä vinouttaa tuotteiden kehitystä, sillä innovaattorit keksivät uusia asioita todennäköisemmin samankaltaisille henkilöille kuin he itse. Naisten panos ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät miehiä vähäisemmiksi. Viime kädessä innovaattorien miesvaltaisuus heikentää talouskasvua.

Kännyköitä

Useimmat innovaattorit ovat miehiä, joilla on etuoikeutettu tausta. Mihin suuntaan tämä vie innovaatioita, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n johtava tutkija Elias Einiö? 

”Innovaattorit luovat todennäköisemmin tuotteita henkilöille, joilla on sama sukupuoli, sosioekonominen asema ja ikä kuin innovaattoreilla itsellään. Innovaattorien ja kuluttajien välillä vallitsee voimakas homofilia eli samankaltaisuus. Sosiaalinen tausta ohjaa innovaattoreita kehittelemään omalle vertaisryhmälleen tärkeitä keksintöjä. Näin tapahtuu myös riippumatta toiminnan taloudellisista kannustimista”, Elias Einiö kuvailee. 

Tutkimustulokset käyvät ilmi VATT:n juuri julkaistusta tutkimusraportista Social Push and the Direction of Innovation. Tutkimuksessa on käytetty aineistoja Suomesta ja Yhdysvalloista. Raportin tekijät ovat Elias Einiö, Josh Feng Utahin yliopistosta ja Xavier Jaravel London School of Economicsista. 

Naisten ja miesten elinkustannusero lähes 20 prosenttia 

Tutkimuksessa kuvatulla ”sosiaalisen työnnön” ilmiöllä on suuria vaikutuksia myös naisten ja miesten väliseen taloudelliseen tasa-arvoon ja talouskasvuun. 

”Epätasa-arvoisella pääsyllä innovaattoriuralle on suuri vaikutus. Sen seurauksena erityisesti naisille tarkoitettujen tuotteiden kehittäminen on hitaampaa. Tämä voi käytännössä tarkoittaa sitä, että naisten tuotteet ovat huonompia, kalliimpia tai niitä ei ole. Tämä voimistaa entisestään sukupuolten välistä taloudellista eriarvoisuutta, jonka tunnetumpi osa on sukupuolten välinen palkkaero”, Elias Einiö sanoo. 

Tutkimuksessa arvioidaan, että innovaatioiden epäsuhta tuottaa 18,7 prosentin elinkustannuseron naisten ja miesten välillä.  Tämä on samaa suuruusluokkaa kuin noin 16 prosentin palkkaero. ”Innovaatioiden kohdentuminen miesvaltaisille kuluttajamarkkinoille kaksinkertaistaa sukupuolten välisen taloudellisen epätasa-arvon”, toteaa Einiö. 

Naisten panos innovaatiotoimintaan ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät huomattavasti miehiä vähäisemmiksi. Einiön mukaan naisten innovaatiouralle pääsyn esteiden vähentäminen tulisikin ottaa tärkeäksi politiikkatavoitteeksi: 

”Esimerkiksi älypuhelinsovelluksilla, joiden kehittämisessä on ollut mukana ainakin yksi nainen, on 20 prosenttia enemmän naiskäyttäjiä kuin pelkästään miesyrittäjien kehittämillä sovelluksilla.” 

“Parhaat kyvyt eivät ole innovaatiotoiminnan käytössä” 

Tutkimuksessa hyödynnetään suuria aineistoja, jotka on muodostettu yhdistämällä kattavia kulutus- ja yritystietoja patenttihakemuksiin ja yrittäjiin. Tutkijat tarkastelivat innovaattorien ja kuluttajien samankaltaisuutta sekä yksittäisillä toimialoilla että toimialat edustavasti kattavissa aineistoissa. 

”Tutkimuksemme osoitti myös, että varakkaasta taustasta tulevat keksijät palvelevat todennäköisemmin rikkaita kuluttajia. Suomessa innovaattorien korkeakouluopintojen aikaisten kurssikavereiden sosioekonominen tausta vaikutti myös siihen, millaisia keksintöjä he tekevät myöhemmin.” 

Innovaattorien ja kuluttajien välisellä samankaltaisuudella on myös suuri makrotaloudellinen merkitys. 

”Innovaattoriurien miesvaltaisuus tarkoittaa, että liian suuri osuus lahjakkaista naisista ei päädy alalle.  Tämän seurauksen parhaat kyvyt eivät ole innovaatiotoiminnan käytössä, mikä hidastaa tuottavuuskasvua. Tuloksemme on samansuuntainen aiemman taloustieteellisen tutkimuksen kanssa, joka osoittaa, että lahjakkuuksien paremmalla kohdentamisella voidaan lisätä talouskasvua”, Elias Einiö sanoo. 

Tutkimuksessaan Einiö kollegoineen laajentaa taloustieteessä tunnettua Romerin kasvuteoriaa sisällyttämällä teoreettiseen malliin erilaisia kuluttaja- ja innovaattoriryhmiä. 

”Yhteenvetona voi todeta, että naisten osuuden lisääminen innovaatiotoiminnassa tuottaa kaksinkertaiset hyödyt, koska se lisää talouskasvua ja samalla vähentää taloudellista epätasa-arvoa.” 

Tutkimus:

Elias Einiö, Josh Feng ja Xavier Jaravel (2023). Social Push and the Direction of Innovation. VATT Working Papers 160.

Lisätietoja:

Johtava tutkija Elias Einiö, [email protected], +358 295 519 408 

Elias Einiö
Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet innovaatiot
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot