Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkimus: Erot suoritetuissa työtehtävissä selittävät sukupuolten välisiä palkkaeroja

10.10.2019 Tiedote

Naiset raportoivat suorittavansa ammatilleen ominaisia työtehtäviä miehiä harvemmin. Erot suoritetutuissa työtehtävissä johtavat miesten ja naisten välisiin tuottavuuseroihin ja selittävät osaltaan, miksi miehet saavat samassa ammatissa keskimäärin parempaa palkkaa.

OECD:n toteutti hiljattain kyselytutkimuksen, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan kuinka usein he suorittavat 40 yleistä työtehtävää, jotka ovat heidän ammatilleen ominaisia. Naiset raportoivat suorittavansa keskimäärin kaikkia mitattuja työtehtäviä miehiä harvemmin.

Erikoistutkija Aspasia Bizopoulou Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT) tutki kyselyssä todettua tuottavuuseroa 13 Euroopan maassa. Hän havaitsi, että mitattujen työtehtävien suoritustiheydessä on naisten ja miesten välillä ero, joka ei selity tekijöillä, joilla perinteisesti selitetään sukupuolten välistä palkkakuilua. Sen sijaan tämä ero suoritetuissa työtehtävissä selittää samassa ammatissa työskentelevien miesten ja naisten välisen palkkakuilun.

-Samassa ammatissa työskentelevät miehet, joilla on samanlainen koulutustausta ja jotka työskentelevät yhtä monta tuntia viikossa, kertoivat järjestelmällisesti suorittavansa kaikkia ammattiinsa kuuluvia työtehtäviä naisia useammin. Tämä tuottavuusero mitattujen työtehtävien suorittamisessa selittää samassa ammatissa työskentelevien naisten ja miesten välisen palkkakuilun, sanoo Aspasia Bizopoulou.

Jääkö työtehtäviä näkymättömiksi?

Sukupuolten välinen palkkakuilu on Euroopassa noin 20 %. Tämä tarkoittaa, että naiset ansaitsevat keskimäärin 80 senttiä jokaista miehen ansaitsemaa euroa kohden. Bizopouloun tutkimus osoittaa, että 30-50 prosenttia sukupuolten välisestä palkkakuilusta selittyy sillä, että naiset hoitavat miehiä harvemmin ammatille tyypillisiä kuuluvia työtehtäviä. 

Bizopoulou osoittaa tutkimuksessaan, että suoritettujen työtehtävien ero miesten ja naisten välillä ei selity koulutustaustalla, ammatinvalinnalla, tehdyillä työtunneilla tai muilla taustatekijöillä. Lasten saaminen kasvattaa eroa, mutta ei selitä sitä kokonaan. Myös naiset, joilla ei ole lapsia, hoitavat ammatilleen tyypillisiä työtehtäviä miehiä harvemmin. Tutkimuksessa myös osoitetaan, ettei kyse ole vain siitä, että naiset aliraportoivat tekemisiään.

Muissa aihepiirin tutkimuksissa esitetään, että naisten tuottavuus laskee, koska naiset joko itse valikoituvat tekemään tai heille määrätään työtehtäviä, jotka eivät kuuluu heidän ammattiinsa.

- Kirjallisuuden perusteella naiset käyttävät enemmän aikaa työkavereistaan ja toimistosta huolehtimiseen. Nämä tehtävät vievät aikaa varsinaisilta työtehtäviltä, joiden hyvästä hoitamisesta palkitaan palkankorotuksilla ja ylennyksillä. Tutkimukseni mukaan tällainen epäitsekkyys voi alentaa naisten tuottavuutta, mikä osaltaan selittää naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ammattien sisällä, sanoo Aspasia Bizopoulou.

Raportti:

Aspasia Bizopoulou: Job Tasks and Gender Wage Gaps within Occupations
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-243-8

Aspasia Bizopoulou
Tiedote Tiedote Työmarkkinat ja koulutus Uutiset ja tiedotteet palkkaero sukupuolivaikutukset työmarkkinat työn taloustiede
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla