Hyppää sisältöön
Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Tutkimus: Eliittilukion käyminen vaikuttaa koulutustavoitteisiin, mutta ei tulotasoon

13.12.2023 Tiedote

Eliittilukiossa opiskelu ja sosiaalinen ympäristö voivat vaikuttaa myönteisesti koulutustavoitteisiin ja todennäköisyyteen suorittaa yliopistotutkinto. Oppimistuloksiin ja tulotasoon myöhemmässä elämässä eliittilukioilla on kuitenkin vain vähän vaikutusta, todetaan VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimuksessa.

Ressun lukio

Eliittilukiot – eli maineikkaat lukiot, joihin on korkea sisäänpääsykeskiarvo, ovat vuodesta toiseen lukiovertailujen kärjessä oppilaiden ylioppilaskirjoitusmenestyksen ansiosta. VATT:n, Aalto-yliopiston ja Laboren yhteistutkimus Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes tarkastelee suomalaisten eliittilukioiden vaikutuksia oppimistuloksiin ja pitkällä aikavälillä tulo- ja koulutustasoon. 

Tutkimuksen ovat laatineet Mika Kortelainen (VATT), Lassi Tervonen (VATT & Aalto-yliopisto) ja Ohto Kanninen (Labore). Pitkän aikavälin vaikutuksista on ollut aiemmin vain niukasti tutkimusnäyttöä – Suomesta ei lainkaan.  

Eliittilukion käymisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia oppimistuloksiin 

Eliittilukion käyneet oppilaat suoriutuvat hyvin: heillä on korkea keskiarvo, lähes kaikki heistä osallistuvat ylioppilaskirjoituksiin ja suoriutuvat niistä hyvin, sekä todennäköisemmin kirjoittavat pitkän matematiikan.  

Tämä selittyy kuitenkin valikoitumisella, eikä niinkään eliittilukioiden vaikutuksella. Se tarkoittaa, että jo valmiiksi parhaat oppilaat valikoituvat eliittilukioihin ja he suoriutuisivat todennäköisesti yhtä hyvin myös toisessa lukiossa. On myös huomionarvoista, etteivät eliittilukioiden ulkopuolelle jäävät hakijat päädy välttämättä merkittävästi vähemmän selektiivisiin lukioihin. 

”Eliittikoulujen vaikutuksia oppimistuloksiin on tutkittu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa, ja Suomen osalta yhdessä aiemmassa VATT:n ja Laboren yhteistutkimuksessa. Yleinen tulos näissä tutkimuksissa on se, että eliittilukion käymisen vaikutukset oppimistuloksiin ovat vähäisiä tai niitä ei voi erottaa tilastollisesti nollasta”, kertoo Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Lassi Tervonen. 

Eliittilukion käyminen nostaa todennäköisyyttä hakea yliopistoon 

Tutkimustuloksissa ei löytynyt merkittäviä vaikutuksia tulotasoon vielä 31–35-vuotiaana. Tyypillisesti yliopistokoulutuksen positiiviset vaikutukset tulotasoon näkyvät noin 30 ikävuoden jälkeen. On oletettavaa, että näin olisi myös eliittilukion käyneiden ihmisten kohdalla, mikäli eliittilukion käymisestä olisi merkittävää hyötyä. 

Eliittilukion käyminen näyttää kuitenkin nostavan todennäköisyyttä yliopiston käymiselle, ja toisaalta laskevan todennäköisyyttä ammattikorkeakoulun käymiselle. Yksi mahdollinen selitystekijä on sosiaalinen ympäristö eliittilukioissa. Eliittilukiot kannustavat oppilaitaan korkean saavutusprofiilin koulutuspoluille ja oppilaitoksen oppilaat ovat todennäköisesti tietyiltä ominaisuuksiltaan samankaltaisia. 

”Tulokset ovat yhdenmukaisia esittämämme mahdollisen selityksen kanssa: eliittilukiossa opiskelulla ei ole vaikutuksia yksilön osaamiseen tai tuottavuuteen, mutta sillä on vaikutuksia koulutustavoitteisiin”, toteaa Tervonen. 

Vaikutusten arviointi tutkimusasetelmassa 

Tutkimus vertailee niitä hakijoita, jotka niukasti ylittävät sisäänpääsyrajan hakijoihin, jotka niukasti jäävät sen alle. Ei ole syytä olettaa, että näiden hakijajoukkojen taustatekijöiden välillä olisi suuria eroja. Tutkimusasetelma mahdollistaa siten eliittilukioiden vaikutusten arvioinnin.  

Eliittilukioilla viitataan tutkimuksessa lukioihin, joiden yleislinjan keskiarvoraja on ollut korkeimman 10 prosentin joukossa. Tutkimuksessa on tutkittu vuosina 1991–1999 lukioiden yleislinjoille hakeneita ja siten tarkasteltu pitkän aikavälin vaikutuksia 35 ikävuoteen asti laajoja rekisteriaineistoja hyödyntämällä. 

 

Tutkimus: 

Ohto Kanninen, Mika Kortelainen ja Lassi Tervonen (2023). Long-Run Effects of Selective Schools on Educational and Labor Market Outcomes. VATT Working Papers 161. 

Yhteystiedot: 

Väitöskirjatutkija Lassi Tervonen, 040 573 4634, [email protected] 

Lassi Tervosen taloustieteen oppiaineen väitöskirja Essays in the Economics of Education tarkastettiin Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa perjantaina 17.11.2023. 

Tiedote Uutiset ja tiedotteet ammatillinen koulutus korkeakoulutus koulutuksen laatu koulutuksen taloustiede koulutus koulutusvalinnat oppimistulokset
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Väärinkäytösten ilmoituskanava

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT viestipalvelu X:ssä
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa
  • VATT YouTubessa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla

Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
      • Lausuntoarkisto
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2024
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
      • Muuttoliike
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
    • Datahuone
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Tuhkarokkorokotuksella on yllättäviä pitkäaikaishyötyjä yhteiskunnalle
      • Deaton Review – Eriarvoisuus Suomessa
      • Ansioturvan lyhentämisen vaikutukset vaihtelevat
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Maahanmuuttajien työllisyys kehittynyt suotuisasti viime vuosina
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Einiö, Elias
      • Giaccobasso, Matias
      • Hakola-Uusitalo, Tuulia
      • Huhtala, Anni
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kosonen, Tuomas
      • Kuitunen, Satu
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Olkkola, Maarit
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Päällysaho, Miika
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Sirviö, Tom-Henrik
      • Tuomala, Juha
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
    • Datahuoneen henkilöstö
      • Alasalmi, Juho
      • Heiskanen, Aino
      • Kock, Nea
      • Kylliäinen, Olavi
      • Laasonen, Henna
      • Luotonen, Niilo
      • Mahous, Nadine
      • Nurminen, Tuomas
      • Putkiranta, Olli
      • Seppä, Meeri
      • Toikka, Max
      • Valkonen, Antti
  • VATT
    • Johtoryhmä
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • Avoimet työpaikat
    • Strategia

Yhteystiedot