Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkijat: Yhteisöveron alentamisen merkitys pienyrityksille voi olla vähäisempi kuin monet poliitikot uskovat

17.2.2022 Tiedote

Yhteisöveron alentamista pidetään perinteisesti keinona lisätä kasvua ja investointeja talouteen. Tämä strategia ei ole kiistaton, sanovat kansantaloustieteilijät Aliisa Koivisto, Jarkko Harju ja Tuomas Matikka SNS:n uudessa raportissa. Heidän mielestään ei ole selkeitä todisteita siitä, että yhteisöveron alentaminen saisi pienet osakeyhtiöt sijoittamaan enemmän.

monopoly

Pienillä ja erityisesti uusilla yrityksillä on tärkeä rooli talouskasvussa ja taloudellisessa kehityksessä. Tämä on yksi syy, miksi monet maat – myös Ruotsi – ovat alentaneet yhteisöveroa viime vuosina. Tällaisista uudistuksista on kuitenkin vähän tutkimuksia, joissa keskityttäisiin vaikutuksiin uusiin ja kasvuyrityksiin. 

Raportissa Gynnas småföretag av sänkt bolagsskatt? (Onko yhteisöveron alentamisesta hyötyä pienyrityksille?) esitellään ja pohditaan Suomessa vuosina 2012–2014 tehtyjen uudistusten vaikutuksia. Raportissa keskitytään siihen, miten uudistukset vaikuttivat pienten ja uusien yritysten investointeihin ja taloudelliseen tulokseen. Tutkijat eivät näe suurta muutosta näiden yritysten investointitahdissa. 

”Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, ettei yhteisöveron alentaminen ole erityisen tehokas työkalu, jolla pienyritykset saataisiin lisäämään investointeja toimintaansa”, sanoo Helsingissä toimivan UNU-WIDER-tutkimuslaitoksen tutkija Aliisa Koivisto.

Lisäksi aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että osinkoveron alentamisella on vähäinen vaikutus investointeihin. Kaiken kaikkiaan tämä viittaa siihen, että tarkemmin suunnatut investointivähennykset lisäisivät yritysten investointeja tehokkaammin.

Lisäksi huomioon on otettava tulonjakopolitiikan vaikutukset. Yhteisöveron laskemisesta hyötyvät useammin suurituloiset kuin pienituloiset. Mahdollinen tuloerojen suureneminen on suhteutettava uudistusten tuottamiin etuihin.

”Vastuullisten poliitikoiden on mahdollisesti otettava tämä huomioon. Kansantalouteen kohdistuvat vaikutukset on otettava huomioon kokonaisuutena, kun verotusjärjestelmää uudistetaan”, sanoo Tampereen yliopiston professori ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkija Jarkko Harju.

Tietoja raportista

Gynnas småföretag av sänkt bolagsskatt? (Onko yhteisöveron alentamisesta hyötyä pienyrityksille?) julkaistaan SNS:n tutkimusprojektissa Skatter i en globaliserad värld (Verotus globalisoituneessa maailmassa). Tutkimus perustuu kaikkien suomalaisten yritysten ja niiden pääomistajien rekisteritietoihin. Pohdinnassa käytetään osakeyhtiöiden kontrolliryhmänä avoimia yhtiöitä, joihin yhteisöverouudistus ei vaikuttanut. Tietojen yksityiskohtaisuuden ansiosta pieniä osakeyhtiöitä voitiin verrata vastaavan kokoisiin avoimiin yhtiöihin, jotka toimivat samankaltaisilla markkinoilla ja vastaavilla aloilla. Tutkimusasetelman ansiosta tutkijat voivat tutkia veron alennusten kausaalisia vaikutuksia.

Tietoja tekijöistä

Jarkko Harju toimii professorina Tampereen yliopistossa ja tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

Aliisa Koivisto toimii tutkijana UNU-WIDER-tutkimuslaitoksessa Helsingissä.

Tuomas Matikka toimii tutkijana Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa (VATT).

 

SNS on Ruotsin johtava kokoontumispaikka asialliselle yhteiskuntakeskustelulle ja tärkeä tiedonlähde päätöksentekijöille. SNS on vuonna 1948 perustettu riippumaton aatteellinen yhdistys, joka tuo yhteen elinkeinoelämän, hallinnon, korkeakoulujen ja politiikan edustajia. Tätä siltoja rakentavaa roolia edistää se, ettei SNS organisaationa ota kantaa poliittisiin kysymyksiin. Yhdistyksen toimialaan kuuluvat keskeisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin liittyvä tutkimus, kokoustoiminta ja koulutus. SNS:n jäseniä ovat 280 Ruotsin suurimmista yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä.

Lataa raportti: SNS-analyysi 83. Onko yhteisöveron alentamisesta hyötyä pienyrityksille?

Aliisa Koivisto Jarkko Harju Tuomas Matikka
Elinkeinopolitiikka Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako Tiedote VATT Verotus investoinnit investointikannustimet investointipäätöksenteko pienet yritykset politiikkatoimien vaikutusten arviointi verotus yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla