Hyppää sisältöön
Medialle
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Hakusivulle
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
      • Uutisarkisto
    • Blogit
      • Blogiarkisto
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
      • Sosiaaliturva, verotus ja tulonjako
      • Energia-, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka
        • Energia- ja ilmastopolitiikka
      • Työmarkkinat ja koulutus
      • Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
      • Yritystoiminnan verotus ja sääntely
        • Kansainvälinen yritysverotus
    • Tutkimusaiheet
      • Kunnat ja hyvinvointialueet
      • Sosiaaliturva
      • Terveyspalvelut
      • Tulonjako ja eriarvoisuus
      • Työmarkkinat
      • Energia, ilmasto ja ympäristö
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
      • VATT Tutkimukset
      • VATT Working Papers
      • VATT Muistiot
    • VATT Policy Brief
      • Venäjälle aiemmin vieneiden yritysten vienti sen lähimaihin kasvussa
      • Hyvinvointialueiden julkiset hankinnat tarvitsevat lisää kilpailua
      • Todistusvalinta tehostaa opiskelijavalintaa
      • Valtion innovaatiotuet lisäävät talouskasvua, mutta tuet on kohdennettava oikein
      • Sota Ukrainassa: Vaikutus Venäjänkauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin
      • Yhteisöveron lasku ei lisännyt investointeja – vauhditti pienten yritysten toimintaa
      • Ikäraja vaikuttaa taloudellisia kannustimia enemmän eläkkeelle jäämiseen
      • Venäläisen energian tuonnin päättymisen vaikutukset Suomen teollisuudelle jäävät pieniksi
      • Viestintäkampanja vähensi merkittävästi takuueläkkeen alikäyttöä
      • Yrittäjien sosiaaliturva ja yritystoiminnan aktiivisuus
      • Yritysten hallinnolliset kustannukset selittävät ALV-alarajan aiheuttamat vaikutukset
      • Säästöt ansioturvan lyhentämisestä hupenevat huonompien työsuhteiden takia
      • Joko Suomessa koittaisi satunnaiskokeiden aika?
      • Kohtuuhintaisuuspolitiikka ei ole lääke asumisen kalleuteen
      • Suomen energiaverotus suosii energiaintensiivisiä suuryrityksiä
      • Parempi tapa valita korkeakouluopiskelijat
      • Energia- ja ilmastopolitiikan uudet tuulet
      • Rakenteellisen työttömyyden riski kasvaa
      • Mihin perintöveroa tarvitaan?
      • Terveydenhoitopalvelujen kilpailu voi johtaa kilpavarusteluun
      • Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä
      • Yksi tulo, monta verottajaa
      • Suomi on jo palvelutalous
      • Muuttamisen verottaminen jumiuttaa asuntomarkkinoita
      • Faktaa nuorisotyöttömyydestä
      • Innovaatioiden tukeminen kannattaa
    • Muut julkaisut
      • Vähemmän politiikkaa asuntomarkkinoille
      • Lisää markkinoita asuntomarkkinoille
      • Helsinkiläisten lapsiperheiden kouluvalinnat asuntomarkkinoilla
      • Kuntien sääntelyn periaatteet
      • Kuntien tehtävien ja velvoitteiden vaikutusten arviointi
      • Innovaatiopolitiikan mahdollisuudet vaikuttaa kasvuun ja työllisyyteen ovat rajalliset
      • Työkyvyttömyyseläkkeiden maksuluokkamallin kannustinvaikutukset
      • Korkeakoulun laadun vaikutus opiskeljoiden työmarkkinamenestykseen
      • Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset maahanmuuttajien lasten koulutusvalintoihin
      • Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan
      • Yritystukien arviointi ja vaikuttavuus
      • Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995-2013
      • Tuloliikkuvuus ja köyhyyden pysyvyys
      • Top Incomes and Top Tax Rates
      • Tutkimusrahan uusi kilpailutus maksoi miljoonia
      • European Academies Science Advisory Council (EASAC): Circular economy: a commentary
      • Kansantaloudesta tulee pian "kiertotalous"
      • Bruttokansantuote vihreyden pauloissa
      • Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030 (VTT)
      • Vuoden 2011 energiaverouudistuksen arviointia
      • Käyttäytymistaloustiede ja julkisen sektorin rooli
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
      • Berghäll, Elina
      • Bizopoulou, Aspasia
      • Bratu, Cristina
      • Collan, Mikael
      • Einiö, Elias
      • Harju, Jarkko
      • Harjunen, Oskari
      • Huhtala, Anni
      • Huttunen, Kristiina
      • Hämäläinen, Kari
      • Izadi, Ramin
      • Juuti, Toni
      • Kari, Seppo
      • Kauppinen, Ilpo
      • Koivisto, Aliisa
      • Kortelainen, Mika
      • Kosonen, Tuomas
      • Kotakorpi, Kaisa
      • Kuitunen, Satu
      • Kuusinen, Heidi
      • Kuuskoski, Kasperi
      • Kyyrä, Tomi
      • Laukkanen, Marita
      • Lombardi, Stefano
      • Lyytikäinen, Teemu
      • Matikka, Tuomas
      • Nivala, Annika
      • Ollikka, Kimmo
      • Palanne, Kimmo
      • Paukkeri, Tuuli
      • Pesola, Hanna
      • Pirttilä, Jukka
      • Ravaska, Terhi
      • Ramboer, Sander
      • Remes, Piia
      • Riihelä, Marja
      • Sahari, Anna
      • Sarvimäki, Matti
      • Saxell, Tanja
      • Siikanen, Markku
      • Simola, Antti
      • Toikka, Max
      • Tukiainen, Janne
      • Tuomala, Juha
      • Turkia, Lauri
      • Uusitalo, Roope
      • Verho, Jouko
      • Viertola, Marika
      • Virkola, Tuomo
      • Worku, Lukas
    • Johto
      • Collan, Mikael
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
      • Aineistot ja menetelmät
      • Avoin julkaiseminen
      • Tutkimusyhteistyö ja avoin tiede
      • Sopimuksiin liittyvät avoimuuden periaatteet
      • Avoimuuden tukeminen ja seuraaminen
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Yhteystiedot

Medialle
  • Valitse kieli Suomi
  • Välj språket Svenska
  • Select language English
Hakusivulle »
  • Etusivu
  • Ajankohtaista
    • Uutiset ja tiedotteet
    • Blogit
    • VATT-seminaarit
    • Lausunnot
    • VATT 30 vuotta
    • VATT-päivä 2022
  • Tutkimus
    • Tutkimusteemat
    • Tutkimusaiheet
    • Tutkimushankkeet
    • Verotutkimuksen huippuyksikkö
  • Julkaisut
    • Uusimmat VATT-julkaisut
    • VATT Julkaisusarjat
    • VATT Policy Brief
    • Muut julkaisut
    • Vertaisarvioidut artikkelit
  • Henkilöt
    • Tutkijat
    • Johto
    • Tutkimusohjaajat
    • Hallinto-, tutkimus- ja viestintäpalvelut
  • VATT
    • Johtoryhmä ja neuvottelukunta
    • Suunnittelun ja seurannan asiakirjat
    • Avoin tiede ja tutkimus VATT:ssa
    • VATT työpaikkana
    • Strategia

Tutkijat: EU:n yhteisveropohja söisi Suomen yhteisöverotuottoja

18.6.2020 Tiedote

Suomen yhteisöveropohja pienenisi noin 16% nykyisestä siirryttäessä Euroopan komission direktiiviesityksen mukaiseen yhteiseen yhdistettyyn veropohjaan (CCCTB), arvioidaan VATTin tutkijoiden tuoreessa raportissa. Syynä tähän ovat erityisesti komission esitykseen sisältyvät mahdollisuus konsernien sisäiseen maiden rajat ylittävään tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys.

Euroopan komissio teki vuonna 2016 direktiiviesityksen yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB), jonka tavoitteena on tarjota uudenlainen kehikko oikeudenmukaiselle ja tehokkaalle yritystoiminnan verottamiselle Euroopan sisällä. Uudistuksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, ja sen tarkoituksena on luoda verojärjestelmä, joka estää nykyistä paremmin verovälttelyä ja helpottaa yli maiden rajojen tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä investointien tekemistä EU:n sisämarkkinoilla. Verottaminen konsernitasolla muun muassa poistaisi kannusteen voitonsiirtoon, vähentäisi yhteensopivuusongelmia sekä huolehtisi tappiontasauksesta konsernien sisällä.

Tuore tutkimusraportti arvioi CCCTB-direktiiviesityksen mukaisen verojärjestelmän seuraamuksia Suomen yhteisöveropohjalle ja yhteisöverotuotolle. Verotuottoarviot muodostetaan staattisen mikrosimuloinnin avulla, jossa yritysten ja maiden käyttäytymisen oletetaan pysyvän muuttumattomina uudistuksen jälkeen.

Konsernin sisäinen tappiontasaus ja uudet vähennykset pienentävät veropohjaa

Laskelmien perusteella komission ehdottama konsernitasoinen yhteisöveromalli pienentää Suomen yhteisöveropohjaa 16% nykyisestä (32mrd. € -> 27 mrd. €), mikä tarkoittaisi yhteisöverotuottojen pienenemistä 1,1 miljardilla eurolla. Veropohjan pienenemiseen vaikuttavat erityisesti komission malliin sisältyvät maiden rajat ylittävä mahdollisuus tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys (kasvu- ja investointivähennys).

Maiden välinen veropohjien jakautuminen määriteltäisiin jakokaavalla, joka pyrkii kohdentamaan tulot sinne missä arvonmuodostusta syntyy, ja jonka avulla yhteinen veropohja jaetaan.

– Jakokaava ei vaikuta Suomen kannalta erityisen epäedulliselta, vaan yhteisöverotuoton väheneminen selittyy nimenomaan konsernin sisäisellä tappiontasauksella ja uusilla vähennyksillä. Näistä jokainen pienentää Suomen veropohjaa merkittävästi ja ilman näitä verojärjestelmän elementtejä Suomen veropohja kasvaisi selvästi nykyisestä, arvioi erikoistutkija Olli Ropponen.

Käyttäytymisvaikutukset huomioitava mallin arvioinnissa

Laskelmissa on oletettu yritysten ja maiden käyttäytymisen pysyvän muuttumattomana verojärjestelmän muutoksen jälkeen, eivätkä ne huomioi mahdollisia muutoksia yritysten ja maiden käyttäytymisessä kannustinten muuttuessa. Konsernit voivat esimerkiksi muuttaa jakotekijöiden jakaumia maiden yli ja maat veroasteitaan muutoksen seurauksena. Tämä on hyvä pitää mielessä uudistuksen kannatettavuutta miettiessä.

– Erityisesti vaihdanta valtion yhteisöverotuoton ja yritysten toimintaympäristön houkuttelevuuden välillä on syytä ymmärtää. Staattinen laskelma ei kykene huomioimaan yrityksille muodostuvia kannusteita ja näistä seuraavia dynaamisia vaikutuksia, Ropponen toteaa.

Laskelmissa on käytetty Bureau van Dijkin (BvD) hallinnoimaa Orbis-aineistoa, joka sisältää niin monikansallisten yritysten kuin kansallisten yritysten tuloslaskelma- ja tasetietoja sekä tietoja monikansallisten yritysten rakenteista. Laskelmissa käytetty aineisto koostuu 230 273 yrityksestä, joista 94 983 kuuluu johonkin konserniin.

Raportti:
Ilpo Kauppinen ja Olli Ropponen: Yritysveropohjan harmonisointi (CCCTB) ja Suomen yhteisöverotuotto
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-258-2

 

Ilpo Kauppinen Olli Ropponen
Tiedote Tiedote Uutiset ja tiedotteet Verotus Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous kansainvälinen yritysverotus verosuunnittelu verotus verouudistukset yritykset yritysverotus
Facebook Jaa Facebookissa Twitter Jaa Twitterissä LinkedIn Jaa LinkedInissä | Tulosta Jaa sähköpostitse

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Vaihde 0295 519 400

[email protected]

Saavutettavuusseloste

Asiakirjajulkisuuskuvaus

Tietosuoja

Laskutustiedot

Anna palautetta

  • VATT Twitterissä
  • VATT Slidesharessa
  • VATT LinkedInissä
  • VATT Instagramissa

Economicum

Arkadiankatu 7

PL 1279, 00101 Helsinki

Katso sijainti kartalla