Tutkijat: EU:n yhteisveropohja söisi Suomen yhteisöverotuottoja
Suomen yhteisöveropohja pienenisi noin 16% nykyisestä siirryttäessä Euroopan komission direktiiviesityksen mukaiseen yhteiseen yhdistettyyn veropohjaan (CCCTB), arvioidaan VATTin tutkijoiden tuoreessa raportissa. Syynä tähän ovat erityisesti komission esitykseen sisältyvät mahdollisuus konsernien sisäiseen maiden rajat ylittävään tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys.
Euroopan komissio teki vuonna 2016 direktiiviesityksen yhteisestä yhdistetystä yhteisöveropohjasta (CCCTB), jonka tavoitteena on tarjota uudenlainen kehikko oikeudenmukaiselle ja tehokkaalle yritystoiminnan verottamiselle Euroopan sisällä. Uudistuksen oli alun perin tarkoitus tulla voimaan vuoden 2021 alusta, ja sen tarkoituksena on luoda verojärjestelmä, joka estää nykyistä paremmin verovälttelyä ja helpottaa yli maiden rajojen tapahtuvaa kaupankäyntiä sekä investointien tekemistä EU:n sisämarkkinoilla. Verottaminen konsernitasolla muun muassa poistaisi kannusteen voitonsiirtoon, vähentäisi yhteensopivuusongelmia sekä huolehtisi tappiontasauksesta konsernien sisällä.
Tuore tutkimusraportti arvioi CCCTB-direktiiviesityksen mukaisen verojärjestelmän seuraamuksia Suomen yhteisöveropohjalle ja yhteisöverotuotolle. Verotuottoarviot muodostetaan staattisen mikrosimuloinnin avulla, jossa yritysten ja maiden käyttäytymisen oletetaan pysyvän muuttumattomina uudistuksen jälkeen.
Konsernin sisäinen tappiontasaus ja uudet vähennykset pienentävät veropohjaa
Laskelmien perusteella komission ehdottama konsernitasoinen yhteisöveromalli pienentää Suomen yhteisöveropohjaa 16% nykyisestä (32mrd. € -> 27 mrd. €), mikä tarkoittaisi yhteisöverotuottojen pienenemistä 1,1 miljardilla eurolla. Veropohjan pienenemiseen vaikuttavat erityisesti komission malliin sisältyvät maiden rajat ylittävä mahdollisuus tappiontasaukseen konsernin sisällä, avokätinen T&K-vähennys sekä omasta pääomasta tehtävä AGI-vähennys (kasvu- ja investointivähennys).
Maiden välinen veropohjien jakautuminen määriteltäisiin jakokaavalla, joka pyrkii kohdentamaan tulot sinne missä arvonmuodostusta syntyy, ja jonka avulla yhteinen veropohja jaetaan.
– Jakokaava ei vaikuta Suomen kannalta erityisen epäedulliselta, vaan yhteisöverotuoton väheneminen selittyy nimenomaan konsernin sisäisellä tappiontasauksella ja uusilla vähennyksillä. Näistä jokainen pienentää Suomen veropohjaa merkittävästi ja ilman näitä verojärjestelmän elementtejä Suomen veropohja kasvaisi selvästi nykyisestä, arvioi erikoistutkija Olli Ropponen.
Käyttäytymisvaikutukset huomioitava mallin arvioinnissa
Laskelmissa on oletettu yritysten ja maiden käyttäytymisen pysyvän muuttumattomana verojärjestelmän muutoksen jälkeen, eivätkä ne huomioi mahdollisia muutoksia yritysten ja maiden käyttäytymisessä kannustinten muuttuessa. Konsernit voivat esimerkiksi muuttaa jakotekijöiden jakaumia maiden yli ja maat veroasteitaan muutoksen seurauksena. Tämä on hyvä pitää mielessä uudistuksen kannatettavuutta miettiessä.
– Erityisesti vaihdanta valtion yhteisöverotuoton ja yritysten toimintaympäristön houkuttelevuuden välillä on syytä ymmärtää. Staattinen laskelma ei kykene huomioimaan yrityksille muodostuvia kannusteita ja näistä seuraavia dynaamisia vaikutuksia, Ropponen toteaa.
Laskelmissa on käytetty Bureau van Dijkin (BvD) hallinnoimaa Orbis-aineistoa, joka sisältää niin monikansallisten yritysten kuin kansallisten yritysten tuloslaskelma- ja tasetietoja sekä tietoja monikansallisten yritysten rakenteista. Laskelmissa käytetty aineisto koostuu 230 273 yrityksestä, joista 94 983 kuuluu johonkin konserniin.
Raportti:
Ilpo Kauppinen ja Olli Ropponen: Yritysveropohjan harmonisointi (CCCTB) ja Suomen yhteisöverotuotto
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-274-258-2
Ilpo Kauppinen
Olli Ropponen
Tiedote
Tiedote
Uutiset ja tiedotteet
Verotus
Yritystoiminnan sääntely ja kansainvälinen talous
kansainvälinen yritysverotus
verosuunnittelu
verotus
verouudistukset
yritykset
yritysverotus
